Gunibin piiri

Gunibin piiri (ven. Гуни́бский райо́н, Gunibski raion, avaariksi Гъуниб район, Gunib raion) on kunnallinen itsehallintoalue Dagestanissa Venäjällä. Vuonna 1929 perustetun piirin pinta-ala on 610 neliökilometriä. Asukkaita on 25 600 henkeä (vuonna 2009).[1]

Gunibin piiri Dagestanin kartalla.

Gunibin piiri sijaitsee Dagestanin keskiosan vuoristoseudulla. Se rajoittuu pohjoisessa Hunzahin, koillisessa Gergebilin, idässä Levašin, kaakossa Lakin, etelässä Tšarodan ja lännessä Šamilin piireihin.

Piiriin kuuluu 18 maalaiskuntaa: Batsada, Buhty, Gonoda, Gunib, Hindah, Hototš, Keger, Koroda, Kudali, Kujada, Megeb, Oboh, Rugudža, Salta, Šangoda, Sogratl, Šulani ja Tšoh. Hallinnollinen keskus on Karakoisujoen rannalla sijaitseva Gunibin kylä. Asutuskeskuksia on yhteensä 67. Asukkaista 94 % on avaareja ja 5 % dargeja.

Gunibista on maantieyhteys Mahatškalaan, jonne on matkaa 150 kilometriä.

Seudun pääelinkeino on maatalous, joka on erikoistunut karjanhoitoon. Teollisuutta edustavat säilyketehdas, vesivoimalaitos, leipomot ja myllyt.

Piirin alueella on yli 300 kulttuurihistoriallista ja arkkitehtonista muistomerkkiä, Verhni Gunib -luonnonpuisto, Venäjän tiedeakatemian Dagestanin tiedekeskuksen kasvitieteellinen puutarha, lasten parantola ja lomahotelli. 1800-luvulla käyty Kaukasian sota päättyi imaami Šamilin vangitsemiseen Gunibissa.

Paikallislehtenä ilmestyy avaarinkielinen Gunib.[2]