Gundestrupin kattila

Gundestrupin kattila on runsaasti koristeltu hopeamalja, joka on luultavasti peräisin La Tène -kaudelta, ensimmäiseltä tai toiselta vuosisadalta eaa. Gundestrupin kattila on koristeltu kelttiläisiä jumalia ja rituaaleja esittävin kohokuvin. Astia löydettiin Rævemosen turvesuosta vuonna 1891 Tanskasta lähellä Gundestrupia. Gundestrupin kattila kuuluu nykyisin Tanskan kansallismuseon kokoelmiin.[1][2]

Gundestrupin kattila.

Gundestrupin kattila on noin 35 cm korkea ja halkaisijaltaan 65 cm. Se koostuu pohjalevystä sekä viidestä sisälevystä ja seitsemästä ulommasta levystä, joissa on kuvattu mytologisia kohtauksia. Kattila oli hajotettu osiin ennen sen hautaamista suohon.[1] Koristelujen ja kattilan koon perusteella on otaksuttu, että sitä on käytetty druidien uskonnollisissa uhrimenoissa.

Ympäri Eurooppaa on löydetty myös muita pronssi- tai rautakaudella veteen tai suohon upotettuja esineitä. Arvokkaan hopea-astian löytyminen kelttien ydinalueen ulkopuolelta ja näin pohjoisesta herättää kuitenkin kysymyksiä. Gundestrupin kattila on esimerkiksi saattanut olla huomattavalle päällikölle annettu lahja. On myös mahdollista, että kattilan olisivat ryöstäneet Galliasta sotasaaliiksi teutonit, jotka myöhemmin joko piilottivat tai uhrasivat saaliinsa suohon.[1][2]

Gundestrupin kattila on luultavasti valmistettu 200- tai 100-luvulla eaa Romaniassa tai Traakiassa. Kattilan koristeluun on osallistunut useita hopeaseppiä, ja vaikka suurin osa heidän käyttämistään kuva-aiheista ja symboleista on kelttiläisiä, on mukana myös Länsi-Euroopan kelteille vierasta ikonografiaa.[1]

Tunnusomaisia kelttiläisiä aiheita Gundestrupin kattilassa ovat esimerkiksi carnyx-torvia soittavat hahmot ja kelttiläistyyppiset aseet. Käärme, jolla on pässin sarvet esiintyy kahdessa kohtauksessa. Kattilaan on myös kuvattu Cernunnos-jumala, jolla on hirvensarvet ja joka istuu jalat ristissä sekä kaularengas (torc) kaulassaan villieläinten ympäröimänä. Toisessa laatassa on kuvattu auringonjumala, jolle sarvikypäräinen palvoja ojentaa kärrynpyörää. Yhdessä laatassa on kelttisotilaita sekä pyhä puu ja käärme, jolla on pässin sarvet. Toisessa kohtauksessa jumala pitää ihmistä tynnyrin yläpuolella. Tämä voi olla ihmisuhrauksen kuvaus, ja jumala saattaa olla Teutates, jonka kerrotaan hyväksyneen hukutetut uhrit. Toisen tulkinnan mukaan kohtaus esittää kuolleen soturin herättämistä henkiin taikakattilan avulla. Yhdessä kuvalaatassa on esitetty jumalatar, joka vaikuttaisi olevan kärryissä. Jumalatar voisi olla Medb tai Nerthus. Sisälaatassa on kuvattu kolme soturia valmiina uhraamaan kolme jättiläismäistä härkää – kelteille kolminaisuudet olivat merkityksellisiä.[1]