Gudžarati

Gudžarati eli gujarati[1] on indoarjalainen kieli. Suurin osa sen puhujista asuu Intiassa, ja se on Gujaratin osavaltion pääkieli. Gudžaratilla on Intiassa kansallisen kielen asema. Lisäksi se on vähemmistökieli muun muassa Pakistanissa, Keniassa ja Tansaniassa.

Gudžarati
Gudžaratin puhuma-alue Intiassa.
Gudžaratin puhuma-alue Intiassa.
Oma nimi ગુજરાતી (Gujarātī)
Muu nimi gujarati
Tiedot
Alue Intia, Pakistan, Etelä-Afrikka, Uganda, Tansania, Kenia, Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Australia, Uusi-Seelanti, Fidži, Kanada, Sambia, Zimbabwe, Mosambik, Portugali, Panama
Virallinen kieli Intia Intia
Puhujia yli 46 000 000
Sija 29.
Kirjaimisto gudžaratilainen kirjaimisto
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä indoiranilaiset kielet
indoarjalaiset kielet
länsi-indoarjalaiset kielet
gudžarati
Kielikoodit
ISO 639-1 gu
ISO 639-2 guj
ISO 639-3 guj
Ohje

Gudžaratia puhuu äidinkielenään yli 46 miljoonaa ihmistä.[2] Tästä syystä se on maailman 29. puhutuin kieli. Kun mukaan otetaan myös toisena kielenä puhuvat, puhujien määrä on noin 60,5 miljoonaa.[3].

Gudžaratin sanajärjestys on subjekti-objekti-verbi. Kielessä ei ole epämääräisiä eikä määräisiä artikkeleita. Substantiiveilla on kolme sukua, kaksi kieliopillista lukua ja sijamuotoja on kolme.[4] Kielen sanastoon on jäänyt vaikutteita arabiasta ja persiasta sekä nykyään varsinkin puhekieleen englannista ja portugalista.

Gudžaratia kirjoitetaan omalla aakkostollaan, gudžaratilaisilla kirjaimilla. Joskus on käytetty myös arabialaisia ja persialaisia aakkosia.

Raamattu käännettiin gudžaratin kielelle kokonaan ensimmäistä kertaa vuonna 1823.[5] Mahatma Gandhi, Muhammad Ali Jinnah ja Vallabhbhai Patel puhuivat gudžaratia äidinkielenään.

Gudžaratin katsotaan olevan elinvoimainen kieli ja sen läheisiä sukulaiskieliä ovat mm. dubli ja saurashtra. Standardigudžaratin lisäksi päämurteita katsotaan olevan viisi.[6].

Fonologia

Vokaalit

Etinen Keski Taka
Suppea i u
Puolisuppea e ə o
Puoliavoin ɛ ɔ
Avoin ɑ

Lähde:[7]

Konsonantit

Labiaali Alveo-dentaali Retrofleksi Palataali Velaari Glottaali
Nasaali m n ɳ ɲ
Klusiili Soinniton p t ʈ k
Soinnillinen b d ɖ g
Aspiraatta ʈʰ tʃʰ
Vuotoinen ɖʱ dʒʱ ɡʱ
Frikatiivi Soinniton f s ʃ
Soinnillinen ɦ
Approksimantti ʋ l ɭ̆ j
Tremulantti ɾ

Lähde:[7]

Lähteet

  1. Kielten nimiä ja koodeja / Names and codes for languages jkorpela.fi. Viitattu 16.3.2019.
  2. Gujarati Ethnologue. Viitattu 16.3.2019. (englanniksi)
  3. Iman Ghosh: Ranked: The 100 Most Spoken Languages Around the World Visual Capitalist. 15.2.2020. Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
  4. Gujarati language Encyclopedia Britannica. Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
  5. worldscriptures.org www.worldscriptures.org. Arkistoitu 22.8.2014. Viitattu 16.3.2019.
  6. Glottolog 4.3 - Gujarati glottolog.org. Viitattu 27.11.2020.
  7. Gujarati 2020. omniglot.com. Viitattu 26.5.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.