Gudžarati
Gudžarati eli gujarati[1] on indoarjalainen kieli. Suurin osa sen puhujista asuu Intiassa, ja se on Gujaratin osavaltion pääkieli. Gudžaratilla on Intiassa kansallisen kielen asema. Lisäksi se on vähemmistökieli muun muassa Pakistanissa, Keniassa ja Tansaniassa.
Gudžarati | |
---|---|
Gudžaratin puhuma-alue Intiassa. |
|
Oma nimi | ગુજરાતી (Gujarātī) |
Muu nimi | gujarati |
Tiedot | |
Alue | Intia, Pakistan, Etelä-Afrikka, Uganda, Tansania, Kenia, Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Australia, Uusi-Seelanti, Fidži, Kanada, Sambia, Zimbabwe, Mosambik, Portugali, Panama |
Virallinen kieli | Intia |
Puhujia | yli 46 000 000 |
Sija | 29. |
Kirjaimisto | gudžaratilainen kirjaimisto |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
Kieliryhmä |
indoiranilaiset kielet indoarjalaiset kielet länsi-indoarjalaiset kielet gudžarati |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | gu |
ISO 639-2 | guj |
ISO 639-3 | guj |
Ohje
|
Gudžaratia puhuu äidinkielenään yli 46 miljoonaa ihmistä.[2] Tästä syystä se on maailman 29. puhutuin kieli. Kun mukaan otetaan myös toisena kielenä puhuvat, puhujien määrä on noin 60,5 miljoonaa.[3].
Gudžaratin sanajärjestys on subjekti-objekti-verbi. Kielessä ei ole epämääräisiä eikä määräisiä artikkeleita. Substantiiveilla on kolme sukua, kaksi kieliopillista lukua ja sijamuotoja on kolme.[4] Kielen sanastoon on jäänyt vaikutteita arabiasta ja persiasta sekä nykyään varsinkin puhekieleen englannista ja portugalista.
Gudžaratia kirjoitetaan omalla aakkostollaan, gudžaratilaisilla kirjaimilla. Joskus on käytetty myös arabialaisia ja persialaisia aakkosia.
Raamattu käännettiin gudžaratin kielelle kokonaan ensimmäistä kertaa vuonna 1823.[5] Mahatma Gandhi, Muhammad Ali Jinnah ja Vallabhbhai Patel puhuivat gudžaratia äidinkielenään.
Gudžaratin katsotaan olevan elinvoimainen kieli ja sen läheisiä sukulaiskieliä ovat mm. dubli ja saurashtra. Standardigudžaratin lisäksi päämurteita katsotaan olevan viisi.[6].
Fonologia
Konsonantit
Labiaali | Alveo-dentaali | Retrofleksi | Palataali | Velaari | Glottaali | ||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Nasaali | m | n | ɳ | ɲ | |||
Klusiili | Soinniton | p | t | ʈ | tʃ | k | |
Soinnillinen | b | d | ɖ | dʒ | g | ||
Aspiraatta | pʰ | tʰ | ʈʰ | tʃʰ | kʰ | ||
Vuotoinen | bʱ | dʱ | ɖʱ | dʒʱ | ɡʱ | ||
Frikatiivi | Soinniton | f | s | ʃ | |||
Soinnillinen | ɦ | ||||||
Approksimantti | ʋ | l | ɭ̆ | j | |||
Tremulantti | ɾ |
Lähde:[7]
Lähteet
- Kielten nimiä ja koodeja / Names and codes for languages jkorpela.fi. Viitattu 16.3.2019.
- Gujarati Ethnologue. Viitattu 16.3.2019. (englanniksi)
- Iman Ghosh: Ranked: The 100 Most Spoken Languages Around the World Visual Capitalist. 15.2.2020. Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
- Gujarati language Encyclopedia Britannica. Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
- worldscriptures.org www.worldscriptures.org. Arkistoitu 22.8.2014. Viitattu 16.3.2019.
- Glottolog 4.3 - Gujarati glottolog.org. Viitattu 27.11.2020.
- Gujarati 2020. omniglot.com. Viitattu 26.5.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
aer | andh | angika | assami | awadhi | bagheli | baškarik | bengali | bhadrawahi | bhili | bhisnupriya | bhodžpuri | bradž | buksa | bundeli | chambeali | chhattisgarhi | chittagon | chitwania tharu | dameli | dangaura tharu | dhatki | divehi | dogri | fidžinhindi | gaddi | garhwali | gawar | goaria | grangali | gudžarati | gurgula | halbi | haryanvi | hindi | hindko | hindustani | Induksenkohistani | kalaša | kanauji | kašmiri | katarkalai | kathariya tharu | khowar | kochila tharu | koli | kumaoni | kurdari | kutši | lahnda | lambadi | magahi | maijan | maithili | majhi | mandeali | marathi | marwari | musasa | nimadi | ningalami | nepali | od | orija | paali | palya bareli | pandžabi | pašai | pauri bareli | phalura | radžastani | rana tharu | rangpuri | rathwi bareli | rohingya | romani | sadri | sanskrit | saraiki | sawi | šina | sindhi | sinhali | sirmauri | sonha | šumašti | surjapuri | sylheti | tirahi | torwali | urdu | varhadi-nagpuri | varli | vasavi