Guaranin kieli

Guarania kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[7] Uusi testamentti käännettiin guaraniksi 1984.[8]

Guarania on viime aikoihin asti kirjoitettu espanjalaisvaikutteisesti, mutta nyttemmin sille on kehitetty oma oikeinkirjoitus. Se soveltuu periaatteessa espanjalaista ortografiaa paremmin guaraniin, mutta aiheuttaa tietokoneiden aikakaudella monenlaisia typografisia ongelmia. Koska guaranin sanoja painotetaan tavallisimmin viimeiseltä tavulta, erityistä painomerkkiä (akuuttia aksenttia) käytetään vain silloin, kun paino on jollain muulla tavulla. [j]-konsonanttia ei enää kirjoiteta espanjalaisittain y-kirjaimella, vaan j:llä; toisaalta [x]-äänne kirjoitetaan nyt h:lla, ei j:llä eikä jh:lla (vrt. aiempi purajhei, nyt purahéi = "laulu"). Y-kirjaimella merkitään taka-i:tä, guaranin lisäksi muun muassa turkissa ja venäjässä käytettyä äännettä. Kaikki vokaalit voivat olla nasaaleja - myös y, jonka nasaalista muunnosta pidetäänkin guaranin omimpana äänteenä. Vokaalin nasalisointi merkitään tietenkin tildellä ~, tosin se joudutaan painotuotteissa usein lisäämään käsin y-kirjaimen päälle (ỹ). Painollista nasaalivokaalia merkitään sirkumfleksillä ^. Äng-äänne [ŋ] on myös ongelmallinen, koska se merkitään kirjoittamalla g:n päälle tilde; tämäkin on yleensä tehtävä käsin. Ñ-kirjainta ei voida tähän tarkoitukseen käyttää, koska sillä kirjoitetaan sama äänne kuin espanjassa.

Paraguaylaista katuguarania puhuu äidinkielenään viitisen miljoonaa ihmistä. Tavallisesti se kuitenkin esiintyy espanjansekaisena jopara-slangina (espanjalaisella oikeinkirjoituksella yopará), ja juuri tässä muodossa se oikeastaan onkin paraguaylaisen identiteetin voimakkain ilmentymä. Guaranin kehittäminen sivistyskieleksi onkin jossain määrin kärsinyt siitä, että paraguaylaisessa yhteiskunnassa vallalla olevan kaksikielisyyden eli diglossian puitteissa guarania ei ole tapana käyttää esimerkiksi abstrakteista asioista puhumiseen turvautumatta suureen määrään espanjalaisia lainasanoja. Onkin kuvaavaa, että Ihmisoikeuksien julistuksen guaraninkielisessä versiossa käytetään kielen oikeinkirjoitukseen sopeuttamattomia espanjankielisiä sanoja esimerkiksi sellaisille avainkäsitteille kuin derecho (oikeus), esclavitud (orjuus), declaración (julistus), elección (vaalit), sociedad (yhteiskunta) ja humano (inhimillinen).

Toisaalta espanja ei paraguaylaisten mielestä ole "sydämen kieli", jota voisi käyttää runouden kirjoittamiseen - maassa tosin on merkittävää espanjankielistä proosakirjallisuutta, kirjailijoista tunnetuin on Augusto Roa Bastos - joten maan populaarikulttuurista, erityisesti lauluista ja laulelmista, suurin osa on guaraninkielistä. Vitsejä ei kerrota espanjaksi, vaan guaraniksi tai joparaksi, ja kaupungeissakin pelkästään espanjaa osaava henkilö on jossain määrin sosiaalisesti eristynyt. Paraguayn koko kansantarusto on guaraninkielistä, mikä aiheuttaa usein ongelmia espanjaksi kirjoittaville kirjailijoille, koska heidän pitäisi yrittää kuvata katu- ja arkielämää kielellä, joka ei ole kadun eikä arjen kieli. Jonkin verran onkin kokeiltu joparaksi kirjoittamista: kuuluisa esimerkki on Margot Ayala de Michelagnolin (s. 1935) vuonna 1989 ilmestynyt romaani Ramona Quebranto. Romaanin nimi tarkoittaa oikeastaan Ramonan koettelemukset, espanjaksi Los quebrantos de Ramona, mutta kirjan nimi yhdistää espanjan sanat guaranin kieliopin mukaisesti panemalla ne vain peräkkäin - ilman genetiivin tai monikon merkitsemistä, koska kummallakaan ei ole guaranissa omaa kieliopillista päätettä.

Vaikka guaranissa ei olekaan meille tuttua substantiivitaivutusta suvussa, luvussa ja sijassa käytännössä ollenkaan, se on monien intiaanikielten tapaan polysynteettinen kieli ja erityisen vivahteikas verbitaivutukseltaan. Verbipäätteiden kaltaisia aikamuotopäätteitä voidaan lisätä myös substantiiveihin. Niinpä "menen ostamaan paidan" on guaraniksi ajoguáta che kamisarã, jossa che on "minä, minun", kamisa on "paita" (lainasana espanjasta) ja -rã on futuurin pääte, jolloin che kamisarã tarkoittaa oikeastaan "minun tuleva paitani, paita, joka minulla on tulevaisuudessa". Tällaisten rakenteiden vaikutus näkyy myös paraguaylaisessa espanjan puhekielessä: standardiespanjan lauseen voy a comprarme una camisa ("menen ostamaan itselleni paidan") sijasta saatetaan käyttää muista kuin paraguaylaisista peräti eriskummalliselta näyttävää rakennetta voy a comprar para mi camisa = "menen ostamaan paitaani varten" (!), jossa prepositiota para = "varten" käytetään hätäratkaisuna guaranin futuurinpäätteen ilmaisemiseksi espanjassa.

Guaraninkielisestä kulttuurista on vaikea puhua mainitsematta sanaa purahéi, laulu. Sävelletyt runot ovat guaraninkielisen kansankulttuurin selkäranka. Tärkeimpiä lauluntekijöitä ovat "Emilianoré" (Emiliano R. Fernández, 1894-1949) ja Manuel Ortiz Guerrero, jonka isänmaallisen runon Paraguaypé sävelsi José Asunción Flores. Paraguaylaiset laulelmat liittyvät usein maan käymiin katkeriin sotiin rajanaapureita vastaan ja ylistävät melko verenhimoisin isänmaallisin sävyin oman maan sotilaiden sankaruutta taisteltaessa milloin brasilialaisia, uruguaylaisia ja argentiinalaisia (kuten ns. kolmoisliiton sodan, Guerra de la Triple Alianza, aikana), milloin bolivialaisia vastaan (ns. Chacon sota). Lauluissa käytetään mielellään jopara-slangia ja vaihdellaan kieltä rennosti guaranista espanjaan ja takaisin.

Emilianorén rakkauslaulu Despierta mi Angelina on suosittu paraguaylainen laulelma. Ohessa kaikki espanjalaisperäiset sanat ja lauseenpätkät on lihavoitu.

Despierta, mi Angelina, fragancia de azucena

luséro ya osêma nde resáicha ojajái.

Na epu'ãna ehechami, ko yvága omimbipáva

ha dema ñane enkantáva, che jazmín del Paraguay.

("Herää, Angelinani, tuoksuva liljani, aamutähti on jo noussut loistaen kuin silmäsi. Nouse katsomaan kauttaaltaan loistavaa taivasta, joka meitä niin ihastuttaa, oi Paraguayn jasmiinini.")

esp. lucero aamutähti, ya jo, encantar ilahduttaa.

Despierta, mi Angelina, aquí en tu ventana

péina guyra kampána ne rokême ojeroky.

Ha ijykére mainumby, clavelina ijurúpe,

purahéi musikapúpe ne mombáy, che Tupasy.

("Herää, Angelinani, täällä ikkunassasi tanssii lintu riemuiten. Sen vieressä kolibri soittaa clavelinaa ja herättää sinut laulunsa sävelillä.")

Despierta, mi Angelina, ya llega el Dios del día.

epu'ãna vida mía, reikuaárõ mborayhu,

ne maiteígui rohayhu, nderehe mante apensáva,

opa che képe rohecháva, porque rohechaga'u.

("Herää, Angelinani, päivän Jumala saapuu jo, nouse jo, rakkaani, jos tiedät kuinka sinua rakastan. Suloisuuttasi rakastan, vain sinua ajattelen, näen sinut joka unessani, koska kaipaan sinua.")

esp. vida mía "rakkaani", sananmukaisesti "elämäni", pensar "ajatella", porque "koska, siksi että".

Despierta, mi Angelina, palomita mensajera,

che araháta ko nde réra, nichomíme añongatu.

Anohê haguã ahetû, ndavy'áirõ sapy'ánte,

adiós, lucero brillante, siempre reina, rohayhu.

("Herää, Angelinani, kirjekyyhkyseni, otan nimesi mukaani ja panen sen piiloon. Sieltä otan sen esiin suudeltavakseni, jollen löydä luoksesi, näkemiin, loistava aamutähteni, olet aina kuningattareni, rakastan sinua")

• Guaraní Ñanduti Rogue - Mainzin yliopiston romaanisten kielten laitoksen guaranitutkimussivut. Tietoa guaranista ja Paraguaysta saksan, espanjan, portugalin sekä guaranin kielellä.
• Guaraninkielinen Wikipedia