Guézo

Guézo tai Ghézo (1818–1858) oli Dahomeyn yhdeksäs kuningas. Häntä pidetään yhtenä suurimmista 12 kuninkaista. Ghézo nousi valtaistuimelle kumottuaan veljensä Adandozan vallankaappauksessa. Hän hallitsi vuosina 1818-1858. Perimätiedon mukaan Adandozan oli julma hallitsija, mutta on myös mahdollista, että Ghézon historioitsijat keksivät tarinat oikeuttaakseen vallankaappauksen.

Kuningas Guézon symboli.

Hallintoaikanaan Ghézo kävi joka vuosi sotaretkiä kuivana vuodenaikana. Hänen sotavankinsa myytiin orjiksi, joten kuninkaallinen aarrekammio ja vuosittainen budjetti kasvoivat. Sodankäynnistä tuli näin tehokas keino voittojen keräämiseksi. Kun armeija kasvoi ja pääoma karttui, Ghézo pystyi lopettamaan suojelurahan maksamisen Oyon kuningaskunnalle. Hän vahvisti armeijaa antamalla 4 000 amatsonisotilaalle univormut ja vaati, että sotilaiden pitää harjoitella säännöllisesti aseilla ja sapeleilla. Näin pystyttiin torjumaan Oyon hyökkäykset.

Kuningas Ghézon ajoista lähtien Dahomey tuli yhä militaristisemmaksi, kun kuningas asetti etusijalle armeijan, sen budjetin ja rakenteet. Amatsoneina tunnetut sotajoukot lisäsivät Dahomeyn armeijan merkitystä.

Ghézo havaittiin myös hyvin juonikkaana hallitsijana. Orjien myynnistä saatujen voittojen myötä hän pystyi alentamaan veroja ja kasvattamaan maatalouteen perustuvaa taloutta ja laajentamaan maanviljelyä, sekä käymään kauppaa Ranskan kanssa erilaisilla tavaroilla.

Ghézo perusti uusia lainsäädäntöprosesseja, ja hänen alamaisensa pitivät kuningasta oikeudenmukaisena tuomarina. Hänestä pidettiin paljon, ja hänen pikaista kuolemaansa sodassa joruboja vastaan pidettiin tragediana. Ghézon perintöä oli myös hänen osuutensa orjakauppaan. Hän sanoi 1840-luvulla tekevänsä kaiken, mitä britit halusivat hänen tekevän, paitsi luopumista orjakaupasta.[1]