Groznyi

Kaupunki perustettiin Kaukasian sodan alussa vuonna 1818 sotilaalliseksi tukikohdaksi (Groznaja krepost, hirmuinen linnoitus). Vuonna 1870 linnoituksesta tehtiin kaupunki Groznyin nimellä. Tšetšeeniksi se tunnettiin nimellä Sölƶ-Ġala (Соьлж-ГІала).

Kaupungissa oli elokuussa 1958 viikon mittainen etnisten levottomuuksien aalto. Se sai alkunsa Tšetšeno-Ingušetija ASNT:n uudelleenperustamisesta ja tšetšeenien paluusta kotiseuduilleen karkotuksesta, jonka jälkeen monet paluumuuttajat jäivät työttömiksi ja asunnottomiksi. Yhden venäläisen murhan jälkeen väkijoukko lynkkasi tšetšeenin ja valtasi hallintorakennukset ja vaati Groznyin oblastin palauttamista ja tšetšeenimuuton säätelyä.[2]

1990-luvulla kaupunki kärsi pahoin kahdesta sodasta, jotka juontuivat Tšetšenian itsenäistymispyrkimyksiin Venäjästä. Vuoden 1994 taistelut raunioittivat kaupungin jo lähes täysin. Vuonna 1999 Venäjän joukot saartoivat kaupungin. 6. joulukuuta 1999 he pudottivat kaupunkiin lentolehtisiä, jotka sisälsivät dramaattisen uhkavaatimuksen: kaupungissa vielä olevien oli poistuttava lauantaihin 11. joulukuuta mennessä tai heidät tuhottaisiin. Läntisten lähteiden mukaan Groznyissa oli tuolloin 50 000 ihmistä.[3] Huolimatta länsimaiden ja ihmisoikeusjärjestöjen vetoomuksista Venäjä hyökkäsi kaupunkiin.

Separatistisen Itškerian tšetšeenitasavallan (1991–2007) antama nimi kaupungille, Dƶoxar-Ġala (Джохар-Гӏала), oli kunnianosoitus separatistisen ensimmäiselle presidentille Džohar Dudajeville. Venäjän Tšetšenian tasavallan hallitus puolestaan ehdotti vuonna 2005 kaupungin uudeksi nimeksi Ahmat-Galaa Ahmat Kadyrovin mukaan.[4]

Groznyin lentoasema avattiin uudelleen vuonna 2006 toisen Tšetšenian sodan yhä jatkuessa, kun kenttä oli ollut vuosikymmenen suljettuna. Kaupungin pääkatu nimettiin lokakuussa 2008 Vladimir Putinin mukaan Prospekt Putinaksi.[10][11] Groznyissa on muutama pilvenpiirtäjä ja kaupunki on 2000-luvulla rakennettu paljolti uudelleen.

Kaupungin näkyvimpiin kohteisiin lukeutuu Ahmat Kadyrovin moskeija Tšetšenian sydän (2008),[12] Tähän Venäjän kymmenen merkittävimmän nähtävyyden joukkoon valittuun rakennukseen sopii samanaikaisesti 10 000 henkeä.[13] Se on yhdessä esikuvansa, Euroopan-puoleisen Istanbulin Sinisen moskeijan kanssa Euroopan suurimpia moskeijoita,[14] joskin on pienempi kuin Rooman moskeija ja Dagestanin Mahatškalan suuri moskeija (17 000 rukoilijalle).

Mittasuhteiltaan yli kaksi kertaa isälleen omistettua moskeijaa suurempi on valtionpäämies Ramzan Kadyrovin käyttöönsä rakennuttama Tšetšenian valtionpäämiehen residenssi, käytännössä hulppea ja uusi presidentinpalatsi.[15] Lisäksi on rakennettu esimerkiksi runsaan 30 000-istuinpaikan yleisurheilustadion Ahmat Arena. Se on Venäjän pääsarjassa pelaavan jalkapalloseura FK Terek Groznyin kotikenttä.[16][17]

• 
  Tšetšeenitaistelija presidentinpalatsin lähellä Groznyissa tammikuussa 1995.
• 
  Kaupungin keskustaa (2011).
• 
  Ahmat Kadyrovin moskeija.
• 
  Hallintorakennus (vasemmalla), keskustan pilvenpiirtäjiä ja Kadyrovin moskeija.
• 
  Tšetšenian tasavallan kansalliskirjasto.
• 
  Tšetšenian valtionyliopistoa.
• 
  Groznyin teatteri- ja konserttitalo.
• 
  Arkkienkeli Mikaelin kirkkoa.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Groznyi Wikimedia Commonsissa

• Groznyi (gorod) (BSE-verkkotietosanakirjan artikkeli) Suuri neuvostotietosanakirja. 1969—1978. Viitattu 21.1.2015. (venäjäksi)
• Groznyi (lähdeteokset vuosilta 2001, 2006 ja 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 21.1.2015. (venäjäksi)

• Propagandan ja todellisuuden etulinjat (2014, pdf) (uta.fi)