Grosseto

Grosseto on pinta-alaltaan Italian suurimpia kaupunkeja.[2] Se sijaitsee 145 kilometriä Firenzestä etelään ja 175 kilometriä Roomasta luoteeseen. Etäisyys Grosseton keskustasta Välimeren rantaan on noin 12 kilometriä. Ombrone-joki kulkee mutkitellen kaupungin eteläpuolitse. Keskustan ympärillä on laaja vuorien ympäröimä tasanko. Grosseton korkeuserot ovat suuria: keskustan korkeus merenpinnasta on noin kymmenen metriä, Monti dell'Uccellina -vuoret kohoavat aina 417 metrin korkeuteen.

Grosseto on luokiteltu matalan maanjäristysriskin alueeksi, vyöhykkeeseen 4 (Classificazione sismica: zona 4). Voimakkain mitattu maanjäristys tapahtui 25. elokuuta 1909.

Grosseton kaupunginosien vuotuiset keskilämpötilat vaihtelevat viidentoista celcius-asteen molemmin puolin. Keskustan vuotuinen keskilämpötila on 14,8 °C ja sademäärä 652 mm.[3] Tammi–helmikuussa keskilämpötila on matalin, noin 8 °C ja heinä–elokuussa puolestaan korkein, noin 24 °C. Merituulet viilentävät kesäpäiviä, jolloin ylimmät lämpötilat kohoavat tyypillisesti 30...32 °C:een. Talvisin lämpötilat vaihtelevat muutamasta lämpöasteesta noin 15 °C:een.[4]

Aurinkotunteja on eniten heinäkuussa: 10,8 tuntia vuorokaudessa. Joulukuussa aurinkotunteja on vähiten: 3,0 tuntia vuorokaudessa.

Esihistoriallisena aikana nykyisen Grosseton lähellä sijaitsi kaksi kukoistavaa etruskien kaupunkia, Vetulonia ja Roselle, jotka varhaiskeskiajalla rappeutuivat ja menettivät merkitystään. Asutuksen painopiste siirtyi Ombrone-joen laaksoon. Varhaisin kirjallinen maininta Grossetosta on dokumentissa vuodelta 803. Kaupungin kasvu alkoi 1130-luvulla, kun piispanistuin siirrettiin Rosellesta Grossetoon.

Sienalaiset ottivat Grosseton haltuunsa 1224. Siitä muodostui keskeinen linnoituskaupunki. Vuosina 1266 ja 1355 grossetolaiset yrittivät vapautua Sienan vallasta, mutta menestyksettä. Sienan tasavallan romahdettua 1550-luvulla Grossetosta tuli osa Toscanan suurherttuakuntaa. Cosimo I de’ Medicin joukot valloittivat kaupungin heinäkuussa 1557 ja liitos suurherttuakuntaan vahvistettiin Cateau-Cambrésisin rauhassa (Pace di Cateau-Cambrésis) vuonna 1559.

Malaria rasitti suoalueella sijaitsevaa Grossetoa 1700-luvulla siinä määrin, että vuoteen 1745 mennessä kaupungin väkiluku oli enää 648. Seuraavan vuosisadan alussa soita alettiin kuivattaa. Elämänlaatu koheni ja väkiluku kasvoi; tosin provinssin hallinnolliset instituutiot jouduttiin kesäisin siirtämään vielä pitkän aikaa noin 25 kilometrin päässä sijaitsevaan Scansanoon. Suurherttua Leopoldo II (1797–1870) hallitsi Grossetoa vuoteen 1859; hänet on mainittu Grosseton vuosituhantisen historian arvostetuimmaksi ja pidetyimmäksi poliittiseksi henkilöksi. Vuonna 1860 Grosseto liittyi Toscanan suurherttuakunnan mukana Italian kuningaskuntaan.

Grosseto kasvoi voimakkaasti 1800-luvun jälkipuoliskolla ja alkoi laajentua vanhan kaupunginmuurin ulkopuolelle. Kaupunkia pommitettiin toisen maailmansodan aikana useaan otteeseen. Pommitukset suoritettiin vuonna 1943. Seurauksiltaan vakavin tehtiin 26. huhtikuuta 1943 noin kello 14; pommitus tappoi 134 ihmistä. Pommituksen muistona Grossetossa on puisto Parco alle vittime del 26 aprile 1943.[5] Grosseton kasvu jatkui sodan jälkeen: vuonna 1951 väkiluku oli noin 38 000, vuonna 2001 puolestaan noin 71 000.[6]

Keskiaikaiselle italialaiskaupungille tyypillisesti Grossetossa on suuri määrä palatseja, kirkkoja, piazzoja, patsaita ja muita arkkitehtonisia rakennelmia useilta vuosisadoilta.

• Grosseton historiallista keskustaa ympäröi nykyaikaan säilynyt vanha kaupunginmuuri. Muurin historia ulottuu 1100-luvulle.
• Piazza Dante (myös Piazza delle Catene) on Grosseton keskusaukio, jonka ympärillä sijaitsevat kaupungin merkittävimmät rakennukset. Aukio sai nykyisen nimensä toisen maailmansodan jälkeen Dante Alighierin mukaan.
• Corso Carducci, kävelykatu keskustassa. Katu alkaa Piazza Dantelta ja päättyy Porta Nuovalle.
• Duomo di Grosseto (cattedrale di San Lorenzo), vuosina 1294–1302 rakennettu kirkko. Katedraalin nykyinen ulkoasu on vuosilta 1840–1845.
• Palazzo Aldobrandeschi, vuonna 1903 valmistunut uusgoottilainen palatsi Piazza Danten varrella.
• Monumento a Canapone on suurherttua Leopoldo II:lle omistettu patsas Piazza Dantella. Valkomarmorisen teoksen toteutti ascianolainen arkkitehti Luigi Magi 1840-luvulla.
• Chiesa di San Francesco on Franciscus Assisilaiselle omistettu keskiaikainen kirkko. Kirkon arkkitehtuuri edustaa goottilaisuutta.
• Museo archeologico e d'arte della Maremma, arkeologinen museo Piazza Baccarinin äärellä historiallisessa keskustassa.
• Abbazia di San Rabano, raunioitunut luostari Parco naturale della Maremma -luonnonpuiston sydämessä.

Luonnonpuistoja

Montepescali

• Parco naturale della Maremma on vuonna 1975 perustettu noin 9 000 hehtaarin laajuinen luonnonpuisto meren rannalla.
• Riserva naturale Diaccia Botrona sijaitsee Grosseton kantakaupungin ja Castiglione della Pescaian kunnan välisellä alueella.
• Parco nazionale dell'Arcipelago Toscano on vuonna 1996 perustettu merellinen luonnonpuisto, joka käsittää muun muassa kaikki Toscanan saaristot suurimmat saaret, kuten Elban.
• Santuario per i mammiferi marini (Santuario dei cetacei), (ransk. Sanctuaire Pelagos) on noin 87 500 km²:n laajuinen merellinen luonnonsuojelualue, joka ulottuu Italian ja Ranskan sekä Monacon rannoille. Korsikan saari sijaitsee kokonaisuudessaan alueen sisällä. Grosseton rannikko on alueen kaakkoisosassa.
• Pineta del Tombolo on noin viidentoista kilometrin mittainen pinjametsikkö Tyrrhenanmeren rannikolla.

Grosseton kantakaupungin ulkopuolella sijaitsevia kaupunginosia:

• Alberese
• Batignano
• Braccagni
• Istia d'Ombrone
• Piccolomini
• Marina di Grosseto (myös San Rocco), turistialue meren rannalla, alueella on pienvenesatama ja laaja hiekkaranta
• Montepescali
• Principina a Mare
• Principina Terra
• Rispescia
• Roselle

Maatila Grossetossa

Grosseton talous perustuu palvelualoihin, eritoten turismiin. Maataloudella on pitkät perinteet: tasangolla viljellään viljaa sekä kasvatetaan sitrushedelmiä ja vihanneksia; kukkuloilla on viini- ja oliiviviljelmiä. Grossetossa on myös kemianteollisuutta ja tekstiilialan yrityksiä.

Grossetossa on toimipaikka kolmella radiokanavalla: RBC Radio Barbanella City, Radio Grifo ja Radio Grosseto. Vuonna 1978 perustetun RBC Radio Barbanella Cityn kuuluvuusalue käsittää koko Grosseton maakunnan ja läheiset saaret. Televisiokanavalla TV9 on toimipaikka Grossetossa. Kaupungissa toimii niin ikään useita sanomalehtiä: Il Corriere di Maremma, Il Tirreno ja La Nazione.

Grosseton rautatieasema (Stazione di Grosseto) sijaitsee Pisa–Rooma-rautatien varrella. Kaupungista on rautatieyhteys myös Sienaan. Montepescalin ja Alberesen kaupunginosissa on asemat paikallisliikennettä varten. Keskeisiä maantieyhteyksiä ovat Via Aurelia Rooman suuntaan ja Variante Aurelia Livornoon. 286-kilometrinen Eurooppatie 78 kulkee Apenniinien niemimaan halki Grossetosta Fanoon.

Grosseton venesatama, Porto di Marina di Grosseto, sijaitsee Marina di Grosseton kaupunginosassa. Grosseton lentokenttä, Aeroporto di Grosseto (Aeroporto della Maremma "Corrado Baccarini", ICAO: LIRS), sijaitsee aivan kantakaupungin kyljessä ja se on ensisijaisesti sotilaskäytössä.

Grossetossa on laaja ja tasokas polkupyöräväylien verkosto.

Grossetossa sijaitsee useiden eri asteiden ja eri alojen oppilaitoksia. Polo Universitario Grossetano on Sienan yliopistoon kuuluva laitos.[7]

Baseball-stadion Roberto Jannella

Grosseton paikallinen jalkapalloseura on vuonna 1912 perustettu Unione Sportiva Grosseto Football Club. Seuran kotikenttä on Stadio Carlo Zecchini. Baseballia varten puolestaan on rakennettu Stadio Roberto Jannella.

• Andrea da Grosseto, 1200-luvulla elänyt kirjailija (Andrea da Grosseton patsas sijaitsee Piazza Baccarinilla)
• Luciano Bianciardi (1922–1971), kirjailija ja journalisti
• Marco Branca (s. 1965), jalkapalloilija
• Carlo Cassola (1917–1987), kirjailija
• Fulvio Fantoni (s. 1963), bridgenpelaaja
• Baldassarre Lanci (1510–1571), Medicien aikainen arkkitehti
• Elsa Martinelli (1935–2017), näyttelijä
• Laura Morante (s. 1956), näyttelijä
• Otmar Nussio (1902–1990), muusikko
• Luigi Pistilli (1929–1996), näyttelijä
• Fausto Rossini (s. 1978), jalkapalloilija

• Newadvent.org
• Tuscanypass.com (Arkistoitu – Internet Archive)