Griko
Griko (kreik. Κατωιταλιώτικα, Katoitaliótika) on nykykreikan murre, jota puhutaan Italiassa historiallisen Suur-Kreikan (Magna Graecia) alueella. Sen puhujat ovat Italian kreikkalaisia.
| Griko | |
|---|---|
| Oma nimi | Κατωιταλιώτικα (Katoitaliótika) |
| Tiedot | |
| Alue |
 Italia (Reggio di Calabria, Salento, Aspromonte) |
| Puhujia | 20 000[1] |
| Sija | - |
| Kielenhuolto | - |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | kreikka |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | - |
|
Ohje
|
|
Historia
Eräiden teorioiden mukaan griko olisi jäänne antiikin ajoilta, mutta se on kielen rakenteen perustella lähempänä keskiajalla Kreikassa puhuttuja murteita kuin antiikin kreikkaa. Tästä on päätelty, että kieli olisi saapunut alueelle Bysantista. Pääosa kielen puhujista on jakautunut kahteen toisistaan erillään olevaan alueeseen, Calabrian eteläosaan (Bovesia) sekä Apulian itäosaan (Grecìa Salentina). Näistä kahdesta Grecìa Salentina on huomattavasti suurempi. Italiassa griko on tunnustettu vähemmistökielenä ja sen puhujat etnisenä vähemmistönä.
Kielinäyte
Grikon kielen alueet.
Griko
- Εβώ πάντα σε σένα πενσέω,
- γιατί σένα φσυκή μου 'γαπώ,
- τσαι που πάω, που σύρνω, που στέω
- στην καρδιά μου πάντα σένα βαστώ.
- Evó pánta se séna penséo,
- giatí séna fsykí mou 'gapó,
- tsai pou páo, pou sýrno, pou stéo
- stin kardiá mou pánta séna vastó.
Kreikka
- Εγώ πάντα εσένα σκέφτομαι,
- γιατί εσένα ψυχή μου αγαπώ,
- και όπου πάω, όπου σέρνομαι, όπου στέκω,
- στην καρδιά μου πάντα εσένα βαστώ.
- Egó pánta eséna skéftomai,
- giatí eséna psychí mou agapó,
- kai ópou páo, ópou sérnomai, ópou stéko
- stin kardiá mou pánta eséna vastó.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.