Grigori Okulov

Grigori Andrejevitš Okulov (ven. Григорий Андреевич Окулов, 1791[1] – 1837 Pietari[2]) oli Venäjän ensimmäisen suomen kieliopin laatija.

Grigori Okulov polveutui karjalaisesta Okulovien pappissuvusta. Hän syntyi todennäköisesti Salmissa, jossa hänen isänsä työskenteli ensin diakonina ja sittemmin pappina. Perhe muutti vuonna 1803 Sortavalaan ja vuonna 1805 Kitelään. Näillä paikkakunnilla Grigori oppi Salmin murteen lisäksi myös suomea.[1]

Okulov opiskeli ilmeisesti ensin Pietarin ortodoksisessa hengellisessä seminaarissa ja sen jälkeen Aleksanteri Nevskin akatemiassa[1]. Vuonna 1812 hän osallistui Venäjän isänmaalliseen sotaan. Okulovilla lienee ollut vaikutusvaltaisia suojelijoita kuten runoilija ja valtiomies Dmitri Hvostov.[2]

Pietarin siviilioikeuden sihteerinä työskennellyt Okulov nimitettiin vuonna 1828 Pietarin hengellisen seminaarin ensimmäiseksi suomen kielen opettajaksi. Vuonna 1833 hän täydensi kielitaitoaan Helsingin yliopistossa. Okulovin opettajakaudella seminaarin suomen opiskelijoiden määrä kolminkertaistui. Hän laati venäläis-suomalaisen aapisen, ensimmäisen venäläisen suomen kieliopin (Grammatika finskogo jazyka, 1836) ja suomensi lyhyen raamatunhistorian ja katekismuksen.[1][2][3][4]

Okulov tunnetaan myös venäläisenä runoilijana. Hän kirjoitti oodeja isänmaallisesta sodasta, Nikolai I:n valtaannoususta ja voitosta Persian sodassa, joista jälkimmäinen joutui sensuurin kieltämäksi. Okulov julkaisi myös kiistakirjoituksen, jossa hän arvosteli kirjailija Aleksandr Izmailovia.[2]

Okulovin kielioppi sai myönteisen arvion ja hänelle oltiin myöntämässä siitä palkintoa. Sitä ennen hänet erotettiin opettajanvirastaan epäsäännöllisyytensä ja humalaisten toilailujensa takia. Okulov kuoli köyhäinsairaalassa.[2]

Teoksia
  • Christillisen opin alku eli Lyhykkäinen Pyhän Raamatun historia ja Lyhykkäinen katechismus. Sankt-Peterburg, 1833 (1836).
  • Grammatika finskogo jazyka: sotšinjonnaja dlja prepodavanija v S. Peterburgskoi duhovnoi seminarii. Sankt-Peterburg, 1836. Teoksen verkkoversio
  • Venäjän ja suomen aapis-kirja. Sankt-Peterburg, 1833. Teoksen verkkoversio

Lähteet
  1. Kasanko, Leo: Okulovin suomen kielioppi tunnettiin hyvin Karjalassa. Uusi Suomi, 17.4.1967, s. 3.
  2. Russkije pisateli. 1800–1917: Biografitšeski slovar, tom 4, s. 418–419. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1999. ISBN 5-85270-256-0.
  3. Pohlebkin, A.: Ensimmäinen venäläinen suomen kielen kielioppi. Uusi Suomi, 9.4.1967, s. 4.
  4. Inkinen, Antti: Suomenkielen opetuksesta ja opiskelusta Pietarin hengellisessä seminaarissa. Aamun Koitto, 26/1935, s. 199–201.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.