Greifswald
Greifswald on kaupunki Saksassa Itämeren rannalla. Kaupungissa on arviolta 57 286 asukasta (vuonna 2015) ja sen pinta-ala on 50,74 neliökilometriä.[1] Se on parhaiten tunnettu yliopistostaan.
Greifswald | |
---|---|
![]() Greifswaldin raatihuone ja kauppatori |
|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Greifswald |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Mecklenburg-Etu-Pommeri |
Piirikunta | Vorpommern-Greifswald |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 50,74[1] km² |
Korkeus | 5[1] m |
Väkiluku (2015) | 57 286[1] |
– Väestötiheys | 1 129[1] as./km² |
Suuntanumero(t) | 03834[1] |
Rekisterikilpi | HGW[1] |
Maantiede
Greifswald sijaitsee Koillis-Saksassa, Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa. Kaupunki rakennettiin Itämeren eteläiselle rannalle, Rügenin ja Usedomin saarten väliin. Pienet saaret Koos ja Riems ovat osa kaupunkia.
Pieni Ryck-joki virtaa vanhan kaupungin lävitse ja laskee vetensä Greifswaldinlahteen. Kokonaisuudessaan kaupungin seutu on suhteellisen tasaista, korkein kohta nousee vain 36 metriin.
Historia

Ensimmäiset asukkaat Greifswaldissa olivat tanskalaisia munkkeja, jotka perustivat vuonna 1199 Eldena-luostarin. Vilkkaan suolakaupan ansiosta luostari kasvoi seudun uskonnolliseksi keskukseksi. Ensimmäiset dokumentit, jotka viittaavat kaupungin olemassaoloon ovat vuodelta 1248. Tasaisen väkiluvun kasvun vaikutuksen ansiosta Greifswald hyväksyttiin 1200-luvun lopulla ensimmäisten joukossa Hansaliittoon. Kaupankäynti toi kaupunkiin mukanaan hyvinvointia.
Greifswaldin pormestari Heinrich Rubenow perusti vuonna 1456 kaupunkiin yliopiston, Greifswaldin yliopiston.
Kolmikymmenvuotisen sodan päätteeksi vuonna 1631 Greifswald liitettiin Ruotsin kuningaskuntaan. Kaupunki pysyi Ruotsin hallussa lähes 200 vuotta, kunnes 1815 siitä tuli osa Preussia. Vuosina 1720–1815 Greifswald oli Ruotsin Pommerin pääkaupunki.
Greifswald selviytyi toisesta maailmansodasta lähes vaurioitta, ja kaupunki antautui puna-armeijalle taisteluitta. DDR:n aikoina lähes puolet kaupungin historiallisista rakennuksista tuhoutui, syinä muun muassa entisöinnin laiminlyönti sekä vanhankaupungin osittainen purkaminen. Saksojen yhdistyttyä on rakennusten kuntoon alettu kiinnittää jälleen huomiota.
Koulutus

Greifswaldin yliopistossa (vuodesta 1933 vuoteen 2018 Ernst-Moritz-Arndt-Universität Greifswald[2]) opiskelee noin 13 000 opiskelijaa. Yliopiston suomen kielen oppituoli on koko Saksan vanhin. Suomen kielen opiskelu tapahtuu samassa laitoksessa skandinaavisten kielten kanssa.
Ystävyyskaupungit
Tunnettuja asukkaita
- Sibylla Schwarz (1621–1638), runoilija
- Caspar David Friedrich (1774–1840), taidemaalari
- Hans Fallada, oik. Rudolf Ditzen (1893–1947), kirjailija
- Wolfgang Koeppen (1906–1996), kirjailija
- Sebastian Sylvester (s. 1980), ammattinyrkkeilijä
- Toni Kroos (s. 1990), jalkapalloilija
- Jarkko Martikainen (s. 1970), muusikko
Lähteet
- Germany: Mecklenburg-Western Pomerania Citypopulation.de. Viitattu 11.11.2016.
- - Die Ernst-Moritz-Arndt-Universität ist Geschichte Deutschlandfunk Kultur. Arkistoitu 16.4.2021. Viitattu 6.4.2021. (saksaksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Greifswald Wikimedia Commonsissa
- Greifswaldin yliopisto (saksaksi)