Gregory Winter
Gregory Paul Winter (s. 14. huhtikuuta 1951 Leicester, Britannia[1]) on brittiläinen biokemisti. Winter tunnetaan vasta-aineisiin liittyvistä tutkimuksistaan ja useiden lääkinnälliseen käyttöön soveltuvien vasta-aineiden kehittämisestä. Winter sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 2018 ja hän jakoi sen Frances Arnoldin ja George Smithin kanssa.[2]
Gregory Winter | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 14. huhtikuuta 1951 Leicester, Britannia |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Cambridgen yliopisto |
Väitöstyön ohjaaja | Alan Fersht |
Instituutti | Cambridgen yliopisto |
Tutkimusalue | biokemia |
Tunnetut työt | Vasta-aineiden tutkimus ja kehitys lääkinnällisiin sovellutuksiin |
Palkinnot | Nobelin kemianpalkinto (2018) |
Elämä ja ura
Lapsuutensa Winter vietti Ghanassa, missä hänen isänsä toimi ranskan kielen professorina. Biokemiaa hän opiskeli Cambridgen yliopistossa ja valmistui tohtoriksi vuonna 1977. Hänen väitökirjatutkimuksensa koski Bacillus stearothemophilus -bakteerin tryptofanyyli-tRNA-syntaasientsyymiä. Winter vietti vuoden 1982 Kanadassa, missä hän tutki entsyymejä. Palattuaan Cambridgeen Winter alkoi tutkia vasta-aineita César Milsteinin ehdotuksesta.[3][4]
Winterin tärkeimmät tutkimukset kohdistuivat niin kutsuttuihin humanisoituihin vasta-aineisiin. George Smithn kehittämällä niin kutsutulla faaginäyttötekniikalla pystyttiin bakteriofagien avulla tuottamaan hiirien vasta-aineita. Näiden jyrsijöiltä peräisin olevian vasta-aineiden ongelmana kuitenkin on, että ne eivät aina ole yhteensopivia ihmiselimistön kanssa. Tämä johtuu siitä, että vasta-aineiden rakenteessa on peptidisilmukoita, joita vasta-aineet käyttävät tarttumiseen toisiin molekyyleihin, ja nämä rakenteet ovat erilaisia ihmisillä ja hiirillä. Winter kehitti tekniikan, jolla faaginäytön ja suunnatun evoluution avulla nämä rakenteet saatiin vastaamaan ihmisen vasta-aineita. Näin kehitettiin ensimmäiset humanisoidut vasta-aineet. Ensimmäinen lääkinnällisiin käyttöön hyväksytty vasta-aine on adalimumabi, jota käytetään reuman hoidossa.[2][3][4]
Winter on toiminut tutkimusohjelmajohtajana Cambridgen yliopiston laboratoriossa Medical Research Council’s Laboratory of Molecular Biology vuodesta 1981 alkaen. Vuosina 2006–2011 hän toimi sen varajohtajana.[4] Gregory Winter on perustanut kolme lääkinnällisten vasta-aineiden tuotantoon keskittyvää yritystä: Cambridge Antibody Technology vuonna 1989, Domantis vuonna 2000 ja Bicycle Therapeutics vuonna 2009.[5] Winter on ollut Royal Societyn jäsen vuodesta 1990 ja hän sai arvonimen sir vuonna 2004.[4] Winterille on myönnetty useita tunnustuksia ja palkintoja esimerkiksi Colworth Medal vuonna 1986[6], Louis-Jeantet-palkinto lääketieteessä vuonna 1989[7] Royal Societyn Royal Medal vuonna 2011[8] ja Thaimaan kuningashuoneen myöntämä Prince Mahidol Award vuonna 2016[9].
Lähteet
- Sir Gregory P. Winter Nobelprize.org. Viitattu 11.10.2018. (englanniksi)
- A (r)evolution in chemistry Kungliga Vetenskaps Akademin. Viitattu 11.10.2018. (englanniksi)
- Anne Harding: Sir Greg Winter—humaniser of antibodies. Lancet, 2006, 368. vsk, s. S50. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.10.2018. (englanniksi)
- Greg Winter Medical Research Council’s Laboratory of Molecular Biology. Viitattu 11.10.2018. (englanniksi)
- Sir Gregory Winter Cambridge Innovation Capital. Viitattu 11.10.2018. (englanniksi)
- The Colworth Medal Biochemical Society. Arkistoitu 6.10.2016. Viitattu 11.10.2018. (englanniksi)
- Doctor Gregory P. Winter Fondation Louis-Jeantet. Viitattu 11.10.2018. (ranskaksi)
- Award winners : Royal Medal Royal Society. Viitattu 11.10.2018. (englanniksi)
- Announcement of the Prince Mahidol Award 2016 Prince Mahidol Award Foundation. Arkistoitu 14.11.2017. Viitattu 11.10.2018. (englanniksi)