Grand-Popo

Piirikunnan meren ranta on 39 kilometriä pitkä, ja se ulottuu lännessä Togon ja Beninin valtionrajalta Monon ja Atlantiquen departementtien rajalle, jossa itäinen naapuripiirikunta on Ouidah.

Grand Popon piirikunnan pinta-ala on 289 neliökilometriä. Se rajoittuu pohjoisessa Athiémèn, Comén ja Houéyogbén piirikuntiin.[5]

Pinnanmuodostukseltaan piirikunta jakautuu kolmeen alueeseen. Eteläosassa on matalaa hiekkarantaa, idässä soistunutta alankoa ja tulvatasankoja sekä lännessä ja pohjoisessa korkeampia hiekka- ja savimaita. Vesistöistä tärkein on Togon rajalla virtaava Monojoki, joka etelässä muodostaa Bouche du Roy -nimisen suistoalueen sekä 15 kilometriä pitkän Grand-Popon laguunin. Etelän hiekkasärkällä kasvaa kookospalmuja, järvi- ja suoalueella mangrovekasvillisuutta ja pohjoisessa metsäsavannia.[6]

Merenpinnan korkeutta seurataan Grand-Popossa. Nämä pylväät ovat rannalla, lähellä ns. Grand-Popon vanhaa keskustaa.

Grand-Popon keskimääräinen korkeus on kaksi metriä merenpinnasta.[7]

Seudulla vallitsee guinealaistyyppinen subekvatoriaalinen ilmasto. Vuodenaikoja on neljä. Pitkä kuiva kausi kestää marraskuusta maaliskuuhun, pitkä sadekausi maaliskuusta heinäkuuhun, lyhyt kuiva kausi heinäkuusta syyskuuhun ja lyhyt sadekausi syyskuusta marraskuuhun. Kuukausien keskilämpötilat vaihtelevat maaliskuun 34 asteesta elokuun 23 asteeseen. Ilman kosteus on suuri, 70–90 prosenttia. Joulukuusta maaliskuuhun puhaltaa kuiva ja kuuma harmattan-tuuli mantereelta. Huhtikuusta marraskuuhun mereltä puhaltavat monsuunituulet, joiden nopeus ylittää toisinaan 20 metriä sekunnissa.[8]

Vuonna 2003 perustettuun[9] kuntaan kuuluu seitsemän arrondissementtia ja 44 kylää[3]. Arrondissementit ovat (etäisyys maanteitse Grand-Popon Carrefourista ja väkiluku vuonna 2013):

Grand-Popon asutuksen historiassa keskeisiä ovat kolme enemmistöryhmää, xwlat, xuélat ja guenit eli minat. Nämä etniset ryhmät ovat peräisin adjojen suuremmasta etnisestä ryhmästä, joka pakeni Niilin laaksosta muuttaen ensin Tadoon (Togossa) 1300-luvulle mennessä ja sitten Aplahouéen (Beninissä) 1400-luvulla.

• Xwla (hula) tai popo -kansaa on melkein kaikkialla kunnan alueella, mutta erityisesti Grand-Popon länsipuolella ja laguunialueilla. He edustavat yli 51 prosenttia kunnan väestöstä.
• Xuéloja tai pédaheita asuu enemmäkseen alueen koillisosassa Gbéhouén alueen hiekkarannalla.
• Guenit eli minat ovat pääasiassa rannikolla, varsinkin Agouéssa ja Grand-Popossa.

Muita etnisiä ryhmiä ovat ouatchit, jotka asuttavat kunnan pohjois- ja keskusosia (Gbéhoué, Ouatchi, Lintan, Todjohoukouin, Kpovidji, Adjaha ja Sazué), kotafonit, jota löytyy Koillis-Hamlangnin kunnanosasta, Gnitosta. Aizosit asuttavat Mono-joen reunaa Koutonkondjissa Vodomeyn eteläpuolelle.

Djanglanmeyn aïzot ja kotafonit harjoittavat pääasiassa kausiviljelyä alangoilla. Rannikolla on useita etnisiä vähemmistöjä, jotka ovat tulleet Ghanasta harjoittamaan merikalastusta, ja kaikkialla asuu hausoja, joruboja ja peuhleja, jotka harjoittavat karjankasvatusta kookospalmujen varjossa.

Grand-Popon väestö kasvoi 40 335 asukkaasta vuonna 2002 57 636:een vuonna 2013, johon sisältyy 29 399 naista ja 28 237 miestä. Tämä väestö edustaa 0,576 prosenttia Beninin väkiluvusta ja 11,591 prosenttia Mono-departementin väestöstä.

Väestöstä on Beninin väestöinstituutin mukaan 779 vammaisia eli 1,35 prosenttia väestöstä. Grand-Popon kunnan väestöstä lasketaan 51,6 prosenttia asuvan taajamissa ja maaseudulla 48,4 prosenttia. Kunnan väestönkasvun nopeuden arvioitiin olevan 5,04 prosenttia vuonna 2013. Tämä oli hitaampi kuin departementin (5,17 prosenttia) ja nopeampi maan keskiarvo (3,52 prosenttia). Agoué ja Grand-Popo ovat alueen väestöltään suurimmat alueet. Vuoden 2018 Grand-Popon kunnan väkiluvuksi arvioitiin 66 444 asukasta ja vuoden 2022 76 597 asukasta.

Etnisesti Grand-Popon kuntaa hallitsevat adjat ja sukulaiskansat (67 prosenttia). Fonit ja sukulaiskansat ovat toisena (20,5 prosenttia) ja muut kieliyhteisöt edustavat muuta väestöä (joruba, mina, dendi, baatonou, peulh, dendi, yom, otamari ja niin edelleen).[10]

Perinteistä voodoo-uskontoa harjoittaa 62,9 prosenttia väestöstä. Katolisia on 24,6 %, protestantteja 2,1 % ja muslimeja 2,0 %.[11]

Pääartikkeli: Grand-Popon historia

Seutu on alun perin Hula-kansan kulttuurista ja etnistä aluetta, jonka kuningaskuntaa eurooppalaiset kauppiaat nimittivät sanalla ”Popo”. Ensimmäinen kauppasopimus Grand-Popon ja Portugalin välillä tehtiin vuonna 1533. Grand Popo (Suuri Popo) oli 1600-luvulta lähtien yksi transatlanttisen orjakaupan keskuksista. Siirtomaa-aikana Grand Popo oli aluksi tärkeä hallinnon ja kaupan keskus, mutta vuoden 1922 jälkeen sen sataman merkitys väheni Cotonoun syväsataman valmistumisen jälkeen ja seutu menetti kaupallisen merkityksensä.[12]

Kunnan läpi kulkee Cotonoun ja Togon pääkaupungin Lomén välinen päällystetty maantie. Grand Poposta on matkaa Cotonouhun 85 kilometriä.[13]

Seudun pääelinkeino merellä ja sisävesillä harjoitettu kalastus, joka on yhä enemmin väistymässä puutarhaviljelyn tieltä. Peltoviljely tuottaa maissia ja riisiä, joita täydentää maniokki sekä viljan tuonti Togosta ja muualta ulkomailta.[14]

Kunnassa toimii 37 alakoulua, neljä yläkoulua ja lukio (vuonna 2002). Kouluverkon tilaa pidetään melko tyydyttävänä.[15] Terveyspalvelut käsittävät kunnallisen terveyskeskuksen, kuusi arrondissementtien terveyskeskusta, synnytyslaitoksen ja muutamia yksityisvastaanottoja. Suurimmat terveysongelmat ovat malaria, akuutit hengityselintulehdukset, ruoansulatuselinten sairaudet ja ripuli.[16] Vesihuolto käsittää kaivoja, porakaivoja ja vesiposteja. Kunnassa on sähköverkko ja kolme matkapuhelinverkkoa.[17] Grand Popossa on tori, joukko kauppoja, hotelleja ja muita matkailupalveluja[18].

Grand-Popon ystävyyskunta on Ranskan Montgeron. Paikkakunnalla toimii vuonna 2000 rakennettu suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus Villa Karo.[19]

Kilpikonnan kuori Grand-Popon rannalla

Beninin rannikolla tavataan neljää lajia merkilpikonnia, joista etelänbastardikilpikonna ja merinahkakilpikonna saapuvat munimaan rannalle. Munien säilymiseen liittyy vakavia uhkia, jotka liittyvät muun muassa ihmisten toimintaan, rannikkoerosioon ja erilaisiin pilaantumisen muotoihin. Neljälle rannikkoalueelle on perustettu merikilpikonnien suojeluohjelma. Grand-Popon osuus on 46 km pitkä alue Houakpèn ja Hilla-Condjin rantojen välissä.[20]

Ympäristönsuojelijat perustivat Beninin kansallisen festivaalin vuonna 2004 lisäämään tietoisuutta merkilpikonnien suojelun tärkeydestä.[21]

• Festival vodoun
• Grand-Popon historia
• Nonvitcha
• Popot
• Villa Karo

• 
  Grand-Popon moskeija.
• 
  Vodun-keskuksen portti ja muuri.
• 
  Eräs protestanttinen kirkko.
• 
  Grand-Popon katolinen katedraali.
• 
  Villa Karon kuukausikonsertti.
• 
  Raunioitunut vanha rakennus Grand-Popon Anechossa.
• 
  Porkkananviljelyä Grand-Popossa.
• 
  Heven kylän rakennuksia,

• Monographie de la commune de Grand-Popo ancb-benin.org. 2006. Arkistoitu 16.5.2018. Viitattu 10.1.2018.

• Grand-Popolle omistettu sivusto (ranskaksi)