Granaattiomena

Granaattiomena (Punica granatum) on rantakukkakasvien heimoon kuuluva lehtipuu, jonka hedelmät ovat syötäviä. Se on kotoisin Keski-Aasiasta ja sitä on viljelty Kaukasuksen ja Välimeren seuduilla tuhansien vuosien ajan. Kasvista käytetään myös nimeä karthagonomena. Sen hedelmä on useissa kulttuureissa ollut hedelmällisyyden symboli runsaan siemenmääränsä vuoksi.lähde?

Granaattiomena
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Myrtales
Heimo: Rantakukkakasvit Lythraceae (Punicaceae)
Suku: Granaattiomenat Punica
Laji: granatum
Kaksiosainen nimi

Punica granatum
L.
Katso myös

  Granaattiomena Wikispeciesissä
  Granaattiomena Commonsissa

Granaattiomena ei nimestään huolimatta ole kovin läheistä sukua omenoille, sillä ne kuuluvat eri heimoihin ja lahkoihinkin.

Ulkonäkö ja koko

Granaattiomena on pensas tai pieni puu, 2–3 metriä korkea. Sen oksat ovat poikkileikkaukseltaan nelikulmaisia. Lehdet ovat kiiltäviä ja soikeita 2–9 cm pitkiä ja 1–2 cm leveitä. Lehtiruoti on 2–10 mm pitkä.[2]

Granaattiomenan hedelmä on suunnilleen omenan kokoinen. Sen kuori on punertava, kova ja hieman nahkamainen.

Levinneisyys

Granaattiomenan tärkeimmät viljelyalueet ovat Egypti, Israel, Saudi-Arabia, Irak, Iran, Afganistan, Pakistan, Intia, Bangladesh, Myanmar ja eteläinen Kiina[3]. Euroopassa viljelyä on ainakin Ranskassa, Espanjassa ja Kreikassa. Yhdysvalloissa sitä viljellään Kaliforniassa ja Arizonassa.

Käyttö ja ravintoarvot
Ravintoarvoja per 100 g
  Granaattiomena[4]
Proteiineja1,7 g
Rasvaa1,2 g
Hiilihydraatteja14,7 g
C-vitamiinia10,2 mg
Kalsiumia10,0 mg
Rautaa0,3 mg
Kaliumia264 mg
Magnesiumia12,0 mg
Natriumia3,0 mg
Fosforia36,0 mg
Sinkkiä0,3 mg

Granaattiomenasta käytetään sisus eli malto ja siemenet, sillä hedelmälihan väliseinät sisältävät pahanmakuista happoa. Hedelmän voi esimerkiksi puristaa mehuksi, se sopii muun muassa smoothieihin ja muihin juomiin. Punaiset siemenet puolestaan sopivat hyvin salaatteihin, rahkoihin ja koristeeksi esimerkiksi leivonnaisiin.[5] Puun lehdistä ja kaikista kuoriosista saadaan myös runsaasti tanniineja, joita on käytetty nahan parkitsemisessa. Granaattiomenapuun kukista ja hedelmän kuoresta valmistetaan väriaineita ja kaarnasta hyönteismyrkkyjä.

Punaisena elintarvikeväriaineena käytettävä grenadiini tehdään granaattiomenasta.[6]

Kuivatut granaattiomenan siemenet ovat hieman tahmeita ja väriltään mustia tai punaisia. Siemenet on murskattava huhmareessa, sillä ne ovat niin tahmeita, että jäävät kiinni tehosekoittimen terään. Murskattuja siemeniä sirotetaan joskus mausteeksi puuroon.[7]

Granaattiomenan siemeniä käytettiin antiikin Kreikassa raskauksien ehkäisyyn ja keskeytykseen.[8]

Granaattiomenan siementen rubiinimainen, syvänpunainen, väri on merkki niiden sisältämästä antioksidanttien suuresta määrästä. Antioksidantit ovat yhdisteitä, jotka estävät vapaiden radikaalien aiheuttamia soluvaurioita, antioksidanttipitoista ruokaa voidaankin pitää hyvänä ennaltaehkäisijänä moniin sairauksiin ja ainakin joihinkin ikääntymisen mukanaan tuomiin muutoksiin. Esimerkiksi granaattiomenamehun antioksidanttinen kapasiteetti on 2 860 yksikköä 100 grammaa kohti ja näin ollen se asettuu samaan kategoriaan luumumehun, goji-marjojen ja melonimehun kanssa. Lisäksi granaattiomena sisältää monia vitamiineja, kuten C, B9, B5 ja K, kivennäisaineita, kuten kaliumia ja sinkkiä sekä mikroravinteita.[9]

Mytologia

Kreikkalaisessa mytologiassa granaattiomena oli pyhitetty Afroditelle, joka istutti sen ensimmäisenä Kyproksen saarelle. Se symbolisoi naisen hedelmällisyyttä.[10]

Demeterille kirjoitetussa Homeerisessa hymnissä kerrotaan, miten Haades, Manalan hallitsija, olisi huijannut Persefonea ja saanut tämän syömään granaattiomenan siemeniä. Tämän johdosta Persefone oli pakotettu viettämään aina osan vuodesta Haadeksen kanssa Manalassa. Tämä oli myös saanut aikaan Persefonen steriiliyden.[8]

Galleria
  • Puu
    Puu
  • Oksa
    Oksa
  • Kukka
    Kukka
  • Hedelmä
    Hedelmä
  • Kuorittu granaattiomena.
    Kuorittu granaattiomena.

Lähteet
  1. Participants of the FFI/IUCN SSC Central Asian regional tree Red Listing workshop, Bishkek, Kyrgyzstan (11-13 July 2006): Punica granatum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2007. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 7.10.2016. (englanniksi)
  2. Punica granatum Flora of China. Viitattu 9.3.2014. (englanniksi)
  3. Pomegranate Morton, J. 1987. Pomegranate. p. 352–355. In: Fruits of warm climates. Julia F. Morton, Miami, FL.
  4. Granaattiomena Arkistoitu 7.6.2012. Viitattu 3.11.2015.
  5. Parasta juuri nyt: Granaattiomena Arkistoitu 11.5.2015. Viitattu 3.11.2015.
  6. Granaattiomena Rantuu. Viitattu 9.3.2014.
  7. Kuivatut granaattiomenan siemenet Ekosego. Arkistoitu 9.3.2014. Viitattu 9.3.2014.
  8. Lucia Nixon: "Cults of Demeter and Kore", Hawley, Richard & Levick, Barbara (eds.) Women in Antiquity : New Assessments, Routledge, 1995.
  9. Granaattiomenat ja antioksidantit Arkistoitu 23.3.2013. Viitattu 6.11.2015.
  10. Aphrodite Estate Theoi Project. Viitattu 9.3.2014.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.