Graafinen betoni

Graafinen betoni on menetelmä, jossa betonielementin pintaan saadaan kehitettyä pysyvä, tarkka yksityiskohtainen kuvio. Kuvio voi olla käytännössä mikä tahansa: kuva, teksti, rasteri tai viivasto, tai jokin näiden yhdistelmä. Menetelmän kehitti sisustusarkkitehti Samuli Naamanka vuonna 1997.[2] Sitä käytetään julkisivuihin, sisustuksiin, erilaisiin muureihin esimerkisi melumuureihin ja betonilaattoihin.[3]

Hämeenlinnan maakunta-arkisto, arkkitehtitoimisto Heikkinen-Komonen Oy.[1] Elementtien graafinen suunnittelu Aimo Katajamäki. Vuoden betonirakenne 2009

Menetelmä

Menetelmää voidaan käyttää vain niissä betonituotteissa jotka valetaan vaakatasossa ja se ei sovellu siten paikalla valettavaksi. Menetelmässä käytetään erilaisia painotekniikoita joilla painetaan pintahidasteaineita sisältävä kuvio erikoiskalvolle, joka on paperia jossa on erikoispinnoite. Kalvo asetetaan elementtinmuotin pohjalle, jonka jälkeen muottiin valetaan betoni. Kohdissa joihin tulee kuvioita on painettu pintahidastinta. Hidasteaineen täytyy olla kosteaa silloin kun betoni valetaan sen päälle jotta se estäisi betonin kovettumisen. Kun betoni on kovettunut muotti sen ympäriltä puretaan. Betonin pinnalla on kuvio jonka kohdalta betoni ei ole kovettunut pintahidastimen takia. Kovettumaton pintasementti pestään pois painepesurilla jolloin betonin pinnasta tulee pesubetonista muodostunut kuvio tulee näkyviin. Kuvion muodostaa sileän betonipinnan ja pesubetonipinnan välinen kontrasti.[3]

Graafista betona voidaan muunnella käyttämällä normaalia harmaata sementtiä tai valkosementtiä. Sementti voidaan myös värjätä pigementillä ja kiviaineella voidaan muunnella muodostuvan kuvan kuvioiden väriä.[3]

Esimerkkejä käyttökohteista

Graafista betonia on käytetty Suomessa muun muassa Hämeenlinnan maakunta-arkiston ja porvoolaisen Albert Edelfeltin koulun julkisivuissa.

Kuvia
Albert Edelfeltin koulu, Porvoo
  • Albert Edelfeltin koulu, Por­voo (2009). Ark­ki­teh­ti­toi­mis­to Leena Yli-Lonttinen Ky. Lai­van­ra­ken­ta­jat nä­kyy lip­pu­tan­gon oi­kea­l­la puo­lel­la.
  • Albert Edelfeltin Lai­van­ra­ken­ta­jat (1886) on iku­is­tet­tu graa­fi­seen be­to­niin. Teo­kses­sa kol­me poi­kaa tak­iloi leik­ki­lai­vaa.
  • Lä­hi­ku­va va­sem­man­puo­lei­sen po­jan pää­stä. Ku­vi­on vaa­leis­sa koh­dis­sa pin­nas­sa on puh­das­va­lu­pin­tai­nen be­to­ni ja tum­mis­sa koh­dis­sa tum­ma ki­vi­ai­nes on hie­no­pes­ty esiin.
  • De­tal­ji va­sem­man­puo­lei­sen po­jan pää­stä. Ku­va on ras­te­roi­tu sa­no­ma­leh­ti­va­lo­ku­van ta­paan: tum­mi­en pis­tei­den ko­koa ja ti­heyt­tä sää­tämäl­lä saa­daan nä­ky­mään har­maa­sä­vy­jä.
  • Graa­fis­ta be­to­nia on käy­tet­ty toi­sen ker­ro­ksen ulos­käy­nti­en ver­houk­sis­sa. Tämä on Ate­neu­min ko­ko­el­mis­sa ole­va Edel­fel­tin Kak­si om­pe­le­vaa tyt­töä ik­ku­nan vie­res­sä (1888).
  • Lii­kun­ta­sal­in ul­ko­sei­nä­ele­men­teis­sä on ku­vio­ai­hee­na käy­tet­ty tai­tei­li­jan sig­nee­raus­ta.
Asuinkerrostalo Helsingin Viuhka, Rastila, Helsinki
  • Asuinkerrostalo Helsingin Viuhka (2017). Arkkit.tsto Konkret Oy.
  • Helsingin Viuhkan pääty jossa on käy­tet­ty graa­fis­ta be­to­nia.
  • Kuvioaihe päädyn seinäelementissä.

Lähteet
  1. Vuoden Betonirakenne 2009 ja tuomariston perustelut Betoni-lehti. Viitattu 1.8.2021.
  2. Mölsä, Seppo: Graafinen betoni tuo ilmettä pintaan. Rakennuslehti. 20.01.2005. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 8.1.2021.
  3. Teknologia Graphic Concrete. Viitattu 8.1.2021.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.