GPRS

GPRS (lyhenne sanoista General Packet Radio Service) on GSM-verkossa toimiva pakettikytkentäinen tiedonsiirtopalvelu, jota käytetään pääasiassa langattoman Internet-yhteyden muodostamiseen matkapuhelimen tai GPRS-sovittimen avulla. GPRS:llä voidaan teoriassa saavuttaa 114 kbit/s tiedonsiirtonopeus verkosta päätelaitteelle, mutta käytännössä se jää 30–40 kbit/s tasolle. Vasteaika muodostuu myös suureksi, jolloin RTT (round-trip time) on tyypillisesti 600–700 ms. GSM-yhteyden tapaan GPRS käyttää radioaaltoja tiedon siirtämiseen. Uusimmatkin puhelinmallit käyttävät edelleen myös GPRS-tiedonsiirtoa tilanteissa, joissa nopeampia 3G- tai 4G-verkkoja ei ole käytettävissä. Käyttäjän kannalta asialla ei ole muuta merkitystä, kuin se että tiedonsiirtonopeus on GPRS-yhteydellä huomattavasti alhaisempi. Seuraava kehitysvaihe GPRS:n jälkeen oli EDGE eli Enhanced Data rates for Global Evolution.

Wikipedian verkkosivu avattuna matkapuhelimessa.

Tietyn kaistan varaavan piirikytkentäisen datayhteyden (CSD) ja pakettikytkentäisen GPRS-yhteyden ero on siinä, että jälkimmäinen voi olla jatkuvasti päällä sen kuitenkaan kuormittamatta tai varaamatta verkkoa muulloin kuin dataa siirrettäessä. Se käyttää siis pakettimuotoista spasmista tiedonsiirtotapaa GSM-data-yhteyksien kiinteän nopeuden sijaan. Datapaketit siirretään samanlaisissa aikajakokanavoinnin kehyksissä kuin tavalliset äänipuhelupaketit.

GPRS-tiedonsiirrosta veloitetaan siirretyn tiedon määrän perusteella. Määrään perustunut veloitus oli Suomessa aiemmin useita euroja megatavulta. 2010-luvulla suomalaiset operaattorit siirtyivät pääsääntöisesti tarjoamaan liittymäsopimuksia, joissa dataa voi oman operaattorin verkossa siirtää rajattomasti kohtuullisella kiinteällä kuukausihinnalla. Oman operaattorin verkon ulkopuolella, eli käytettäessä puhelinta ulkomailla, datasiirron hinnassa on huomattavia maakohtaisia eroja.

GPRS-tiedonsiirron edeltäjässä, piirikytkentäisessä GSM-datapuhelussa, yhteys oli tavallisen äänipuhelun tavoin aikaveloitteinen.

Keskeisiä GPRS-standardin suunnittelijoita olivat suomalaiset Jari Hämäläinen[1] ja Hannu Kari. GPRS tuli mukaan GSM-standardiin alun perin saksalaisten vaatimuksesta saada käyttöön datan pakettipohjainen siirtojärjestelmä. GPRS otettiin käyttöön vuonna 2000. Nokia esitteli ensimmäisen GPRS-matkapuhelinmallinsa Nokia 6310:n maaliskuussa 2001[2].

Lähteet
  1. Wireless Information Networks: Architecture, Resource Management, and Mobile. Google Books. Viitattu 19.1.2020.
  2. Nokia esittelee edistyksellisen uutuuden ammattilaisten käyttöön nokia.com. 21.3.2001. Web Archive 2016 (Nokia 2001). Arkistoitu 7.3.2016. Viitattu 19.1.2020.

    Aiheesta muualla
    Matkapuhelinverkkostandardit
    0G

    AMTS • ARP • Autotel/PALM • IMTS • MTD • MTS • OLT • PTT

    1G

    CDPD • DataTAC • Hicap • Mobitex • NMT • TACS/ETACS

    2G

    CSD • cdmaOne • D-AMPS • EDGE • Evolved EDGE • GPRS • GSM • HSCSD • iDEN • PDC • PHS • WiDEN

    3G

    CDMA2000 • FOMA • HSDPA • HSPA • HSPA+ • HSUPA • Super-Charged • TD-CDMA • TD-SCDMA • UMTS • W-CDMA

    3.5G

    E-UTRA • GAN (UMA) • HiperMAN • iBurst • WiBro

    4G

    UMB • UMTS Revision 8 (LTE) • WiMAX

    5G

    5G NR

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.