Gottlob Frege

Friedrich Ludwig Gottlob Frege (8. marraskuuta 1848 Wismar – 26. heinäkuuta 1925 Bad Kleinen)[3] oli saksalainen filosofi, loogikko ja matemaatikko. Hän toimi matematiikan varsinaisena professorina Jenan yliopistossa vuodesta 1896 vuoteen 1917. Frege julkaisi muun muassa teokset Begriffsschrift, Grundgesetze der Arithmetik sekä Über Sinn und Bedeutung.

Gottlob Frege
Henkilötiedot
Koko nimi Friedrich Ludwig Gottlob Frege
Syntynyt [1]
Wismar [2]
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja Ernst Christian Julius Schering ja Alfred Clebsch
Tutkimusalue Filosofia

Frege on tullut tunnetuksi lähinnä filosofian ja logiikan alaan liittyvistä tutkimuksistaan. Frege on ollut vaikutusvaltainen erityisesti analyyttisen filosofian alkutaipaleella. Paljon keskustelua herättäneessä teoksessaan Origins of Analytic Philosophy (1994) tunnettu Frege-tutkija ja filosofi Michael Dummett jopa esittää, että Frege voidaan nähdä analyyttisen filosofian perustajana.

Fregen filosofiaa

Begriffsschrift (1879)
Pääartikkeli: Begriffsschrift

Suomalainen filosofi ja matemaatikko Ilkka Niiniluoto kuvailee Begriffsschriftiä ”uraauurtavaksi teokseksi, jossa ensimmäistä kertaa esitetään täsmällisesti kvanttoreita ’kaikki’ ja ’jokin’ sisältävä predikaattilogiikka”. Begriffsschrift on looginen kirjoitusjärjestelmä, jolla Frege pyrkii palauttamaan koko matematiikan takaisin logiikan periaatteisiin.[4][5]

Fregen mukaan Begriffsschrift ei ole kuitenkaan ainoastaan looginen kirjoitusjärjestelmä, vaan peräti oma kielensä. Suomalainen Frege-tutkija Tapio Korte tulkitsee Fregen lausumaa täten: Begriffsschrift on kieli, sillä se ilmaisee totuuksia ja sillä sen ilmaisemat totuudet syntyvät kirjoitusjärjestelmän sisäisesti, ilman ulkomaailman vaikutusta. Näin ollen Begriffsschriftiä voi ymmärtää, vaikkei tietäisi mitään ulkomaailmasta.[6]

Über Sinn und Bedeutung (1892)
Pääartikkeli: Über Sinn und Bedeutung

Teoksessaan Über Sinn und Bedeutung Frege erottelee toisistaan kielellisen ilmauksen mielen (Sinn) ja merkityksen (Bedeutung). Kahdella samalla nimikkeellä tai samannäköisellä ilmauksella voi siis Fregen mukaan olla eri mieli, vaikka ne viittaisivatkin samaan kohteeseen. Hän käyttää esimerkkinä ”aamutähteä” ja ”iltatähteä”: niillä on eri mieli, vaikka ne kummatkin viittaavat Venukseen.[5] ”Aamutähti” syntyy Venuksen ollessa Auringon länsipuolella, ”iltatähti” puolestaan Venuksen ollessa Auringon itäpuolella.[7]

Teoksia
  • Begriffsschrift, eine der arithmetischen nachgebildete Formelsprache des reinen Denkens (1879)
  • Die Grundlagen der Arithmetik: eine logisch-mathematische Untersuchung über den Begriff der Zahl (1884)
  • Funktion und Begriff: Vortrag gehalten in der Versammlung vom 9. Januar 1891 der Jenaischen Gesellschaft für Medizin und Naturwissenschaft (1891)
  • Über Sinn und Bedeutung, in Zeitschrift für Philosophie und philosophische Kritik, (1892): 25–50
  • Über Begriff und Gegenstand, in Vierteljahresschrift für wissenschaftliche Philosophie, XVI (1892): 192–205
  • Grundgesetze der Arithmetik, osa I (1893), osa II (1903)
  • Was ist eine Funktion?, Festschrift Ludwig Boltzmann gewidmet zum sechzigsten Geburtstage, 20. Februar 1904, S. Meyer (toim.), ss. 656–666 (1904)
  • Der Gedanke. Eine logische Untersuchung, Beiträge zur Philosophie des Deutschen Idealismus I (1918–1919): ss. 58–77
  • Die Verneinung, Beiträge zur Philosophie des deutschen Idealismus I (1918–1919): ss. 143–157
  • Gedankengefüge, Beiträge zur Philosophie des Deutschen Idealismus III (1923): 36–51

Ihmisenä

Frege oli naimisissa Margarete Liesebergin kanssa vuodesta 1887 tämän kuolemaan (1904) saakka.[8]

Fregeä on kuvailtu erittäin sulkeutuneeksi ja ujoksi ihmiseksi. Luennoillaan hän ei juurikaan näyttänyt kasvojaan yleisölle, vaan oli pääasiassa rintamasuunta liitutaulua kohden. Toisinaan Fregen kerrotaan kuitenkin viljelleen nokkelaa ja jopa pisteliästä sarkasmia.[9]

Fregen vuonna 1924 kirjoittamat päiväkirjamerkinnät sisältävät juutalaisvastaisia kommentteja. Tunnettu rasismin vastustaja ja Frege-tutkija Michael Dummett kuvailee järkyttyneensä, kun hänen ”sankarinsa paljastuikin antisemiitiksi”.[10] Frege kritisoi vuosi ennen kuolemaansa kirjoittamassaan päiväkirjassaan muun muassa parlamentarismia, liberaaleja, sosiaalidemokraatteja, katolilaisia, ranskalaisia sekä erityisesti juutalaisia. Frege ehdottaa juutalaisten kansalaisoikeuksien viemistä ja karkottamista Saksasta.[11]

Kirjallisuutta suomeksi
  • Frege, Gottlob: Mielestä ja merkityksestä. Teoksessa Raatikainen, Panu (toim.): Ajattelu, kieli, merkitys. Analyyttisen filosofian avainkirjoituksia, s. 41–56. Helsinki: Gaudeamus, 1997. ISBN 951-662-683-1.

Lähteet
  1. (fr) Ranskan kansalliskirjasto, data.bnf.fr. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. (de) Saksan kansalliskirjasto, Berliinin valtionkirjasto, Baijerin osavaltionkirjasto ja Itävallan kansalliskirjasto, GND-tunniste. Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. Gottlob Frege
  4. Niiniluoto, Ilkka: Ensyklopedia: Logiikka filosofia.fi. 15.3.2015. Viitattu 30.12.2021.
  5. Niiniluoto, Ilkka: Ensyklopedia: Logiikan historia filosofia.fi. 15.3.2015. Viitattu 30.12.2021.
  6. Korte, Tapio: Frege’s Begriffsschrift as a lingua characteristica philpapers.org. 2010. Viitattu 30.12.2021.
  7. Turun yliopisto: Aamu- ja iltatähti astro.utu.fi. Viitattu 30.12.2021.
  8. Jacquette, Dale: Frege: A Philosophical Biography. Cambridge University Press, 2019, s. 18.
  9. Reck, Erich H. & Awodey, Steve: Frege's Lectures on Logic. Open Court Publishing, 2004, s. 18–26.
  10. Hersh, Reuben: What Is Mathematics, Really?. Oxford University Press, 1997, s. 241.
  11. Dummett, Michael: Frege: Philosophy of Language, s. 17. Lontoo: Duckworth Books, 1973. ISBN 9780674319318.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.