Gotthardin rautatie

Gotthardin rautatie (saks. Gotthardbahn) on osa sveitsiläisen SBB-rautatieyhtiön rataverkkoa Keski- ja Etelä-Sveitsissä välillä Immensee-Chiasso. Gotthardin rautatie on otettu koko pituudeltaan käyttöön 1.6.1882. Rataosuuden pituus on 206 kilometriä. Merkittävimmät paikkakunnat rautatien varrella ovat Schwyz, Altdorf, Biasca, Bellinzona ja Lugano.

Gotthardin rautatie kulkee Sveitsin halki.
Pohjoisessa rampissa on spiraalitunneleita Wassenissa ja Gurtnellenissä.

Historia

1800-luvun puolivälissä selvitettiin Alpit ylittäviä kulkureittejä monin paikoin. Vuonna 1863 Sveitsin 15 kantonia ja kaksi rautatieyhtiötä perustivat yhdistyksen (saks. Gotthardvereinigung) rautatieyhteyden rakentamiseksi Gotthardin reitille. Hanke pääsi vauhtiin vuonna 1871, jolloin yhdistys perusti yhtiön sen jälkeen kun Sveitsin, Italian ja Saksan valtiot olivat päässeet sopimukseen radan rakentamisesta ja käytöstä vuonna 1871.

Gotthardin ratayhtiö rakensi varsinaisen Gotthardin rautatien lisäksi liityntäratoja niin, että yhtiön rataverkon laajuus oli vuonna 1897 yhteensä 273 km. Gotthardbahn-Gesellschaft yhdistettiin osaksi valtiollista SBB-CFF-FFS-yhtiötä vuonna 1.5.1909[1].

Reitti

Runkoradan pohjoinen pää on Luzernin lähellä Immenseen kylässä Küssnachtissa, Schwyzin kantonissa, Zuginjärven länsirannalla. Radan eteläinen pää on Chiassossa, Ticinon kantonissa, Italian ja Sveitsin rajalla. Alkuperäinen rata alittaa Alpit Gotthardin solan alapuolella Gotthardin tunnelissa Göschenenin ja Airolon välillä. Uusi, alempana kulkeva Gotthardin pohjatunneli alittaa Alpit Erstfeldin ja Biascan pohjoispuolella sijaitsevan Bodion välillä.

Runkorataan yhdistyviä liityntäratoja on useita:

Radan rakentaminen

Gotthardin rautatie on rakennettu monissa vaiheissa: ensin rakennettiin yksittäisiä ja yksiraiteisia[2] osuuksia, jotka myöhemmin yhdistettiin, sähköistettiin[3] ja rakennettiin kaksiraiteisiksi[4].

OsuusKäyttöönottoSähköistys2-raiteinenOikaisutunnelit
* Luzern–Rotkreuz1.6.18971922osittain 1963–1996
* Rotkreuz–Immensee1.6.188219221963
Immensee–Arth-Goldau–Brunnen1.6.188219221904
Brunnen–Flüelen1.6.188219221943–1948
Flüelen–Erstfeld1.6.188219221896
* Zug–Arth-Goldau1.6.18971922-
Erstfeld–Göschenen1.6.188219201892–1993Gotthardin
pohjatunneli
2016–
Gotthardin tunneli, Göschenen–Airolo1.1.188219201883
Airolo–Biasca1.6.188219201890–1892
Biasca–Bellinzona6.12.187419211896
Bellinzona–Giubiasco20.12.187419221883
* Giubiasco–Cadenazzo–Locarno20.12.18741936osittain 1953–2003
* Cadenazzo–Luino4.12.18821960-
Giubiasco–Lugano10.4.188219221922–1946Cenerin
pohjatunneli
2019–
Lugano–Chiasso6.12.187419221900–1965

Tekninen rakenne

Rautatie on kaksiraiteinen. Se on normaalilevyinen (1 435 mm) ja sähköistetty (15 kV, 16,7 Hz). Radan suurin jyrkkyys on 28 ‰, eikä siinä ole hammasrataosuuksia.

Liikenne

Radalla on henkilö- ja tavaraliikennettä. [5]

Katso myös

Lähteet
  • National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. Viitattu 25.5.2013. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)
  • Bärtschi, Hans-Peter: Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS) (Sveitsin historiallinen tietosanakirja, artikkeli nro D42006, Gotthardbahn) Bern: Stiftung HLS. Viitattu 18.5.2013. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
  • Wägli, Hans G.: Schienennetz Schweiz. Réseau ferré suisse. Strecken, Brücken, Tunnels. Ein technisch-historischer Atlas. Atlas technique et historique. Toutes les lignes, les ponts, les tunnels. Zürich: AS Verlag & Buchkonzept AG, 2010. ISBN 978-3-909111-74-9. (saksaksi), (ranskaksi)
  • Wägli, Hans G.: Bahnprofil Schweiz. Le rail suisse en profil. CH+. Teoksen Schienennetz Schweiz, Réseau ferré suisse erillinen liite. Zürich: AS Verlag & Buchkonzept AG, 2010. ISBN 978-3-909111-74-9. (saksaksi), (ranskaksi)

Viitteet
  1. Wägli, Hans G.: Schienennetz Schweiz. Sivu 109.
  2. Wägli, Hans G.: Schienennetz Schweiz. Sivut 17–23.
  3. Wägli, Hans G.: Schienennetz Schweiz. Sivut 65–71.
  4. Wägli, Hans G.: Schienennetz Schweiz. Sivut 43–53.
  5. Sveitsin julkisen liikenteen aikataulut, nro 600
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.