Gottfried Heinrich Pappenheim

Gottfried Heinrich Pappenheim (29. toukokuuta 1594 Treuchtlingen, Baijeri – 17. marraskuuta 1632 Leipzig[1]) oli saksalainen sotapäällikkö, ratsuväen kenraali ja Pappenheimin kreivi.[1] Hän sai sotamarsalkan arvon 1630.[2] Hänet tunnetaan kolmikymmenvuotisesta sodasta keisarin sotapäällikkönä.[1]

Wallensteinin kirje Pappenheimille
Gottfried Heinrich von Pappenheim

Pappenheim kunnostautui Valkeavuoren taistelussa katolisen liigan armeijassa ja sai mainetta kyrassieerirykmentin komentajana. Hän taisteli myös Lombardiassa ja kukisti vuonna 1626 Itävallassa talonpoikien kapinan. Sitten hän oli Pohjois-Saksassa Wallensteinin ja sen jälkeen Tillyn alipäällikkö. Hän osallistui Magdeburgin valloitukseen 1631 ja Breitenfeldissä hän vaikutti osaltaan Tillyn tappioon.[1]

Pappenheim kaatui Lützenin taistelussa 1632.[1] Hänen taskustaan löytyi Wallensteinin kirje, jossa hänen käskettiin lähteä taistelukentälle, missä hänet sitten ammuttiin.[3]

Pappenheimiin viittaava sanonta "tuntea pappenheimilaisensa" tarkoittaa omiensa tuntemista ja on peräisin Friedrich Schillerin näytelmästä Wallensteinin kuolema.[1]

Lähteet
  1. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 6, palsta 954
  2. Historiesajten.se[vanhentunut linkki]
  3. J. Mitchell, Life of Wallenstein, s. 279–280 (Google Books)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.