Gott mit uns
Gott mit uns (suom. Jumala kanssamme) oli vuodesta 1701 lähtien preussilaisen Hohenzollernin ruhtinassuvun tunnuslause, jota käyttivät myös Saksan keisarit sekä Preussin ja myöhemmin Saksan armeija.
Ensimmäisen maailmansodan tappion ja Saksan keisarikunnan romahtamisen jälkeen moton omivat itselleen ensin Reichswehr ja myöhemmin Wehrmacht. Tunnuslause jatkoi eloaan vielä toisen maailmansodankin loputtua Bundeswehrissa, kunnes saksalaiset päätyivät vaihtamaan vyönsolkiensa tekstin epäuskonnollisiin Deutschlandliedin kolmannen säkeistön alkusanoihin Einigkeit, Recht, Freiheit (Yhtenäisyys, oikeus, vapaus). Saksan poliisit jatkoivat kuitenkin itsepäisesti Gott mit uns -laattojen käyttöä aina 1970-luvulle asti.
Toisessa maailmansodassa iskulauseen koristamat vyönsoljet kuuluivat yksinomaan Wehrmachtin joukkojen, etupäässä rivisotilaiden varustukseen. Nämä halusivat erottautua Waffen-SS:n miehistä, jotka Jumalan sijaan vannoivat uskollisuutta Führerille. Schutzstaffelin soljissa oli tekstin Gott mit uns sijaan teksti Meine Ehre heißt Treue (Uskollisuus on kunniani).
Muissa yhteyksissä
”Jumala kanssamme” oli myös yksi Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin monista tunnuslauseista ja hänen armeijansa taisteluhuuto. Ruotsista huuto kulkeutui myös brandenburgilaisille sotilaille kolmikymmenvuotiseen sotaan.
Latinankielisessä muodossaan Nobiscum Deus sananparsi oli jo roomalaisten ja kreikankielisenä Μεθ᾽ ἡμων ὁ Θεός (Meth hēmon ho Theos) bysanttilaisten taistelijoiden tuntema sotahuuto.