Gotska Sandön

Gotska Sandön on Ruotsille kuuluva saari Itämerellä, noin 38 kilometriä Fåröstä pohjoiseen. Se kuuluu Gotlannin lääniin ja Gotlannin kuntaan. Saari on muodostunut tuhansia vuosia sitten moreenista, sorasta ja hiekasta. Se on kokonaan hiekan peitossa ja tuuli on kasannut hiekasta erilaisia dyynejä. Korkein kohta on 42 metriä merenpinnan yläpuolella.

Gotska Sandön.

Gotska Sandönin kokonaispinta-ala on 36,51 km², joka on kokonaan maa-aluetta. Vuoden 1960 väestönlaskennassa saarella oli 15 asukasta.[2]

Asutus

Asukkaita Gotska Sandönillä on ollut kivikaudelta asti. Ruotsille saari on kuulunut vuodesta 1645. 1700-luvulla eräs ruotsalainen kauppias alkoi viljellä saarta tehokkaammin.[3] Majakka rakennettiin vuosina 1858–1859. Sittemmin majakka on korvattu erillisellä valomastolla. Kappeli rakennettiin 1894, ja se sai aluksi toimia myös kouluna. Rakennus paloi 1934, mutta uusi kappeli saatiin valmiiksi vasta 1950. Uuden kappelin 50-vuotisjuhlien kunniaksi vihittiin käyttöön uusi kellotapuli, vanha kun oli kärsineessä kunnossa ja purettu turvallisuussyistä. Hautausmaa on ollut käytössä 1800-luvun puolivälistä, samoin kuin venäläinen hautausmaa. Vuonna 1939 rakennetussa koulurakennuksessa toimi koulu vuoteen 1963, jonka jälkeen siitä tehtiin luonto- ja kotiseutumuseo. Saarella on myös vanhoja venäläisiä tykkejä.

Kasvillisuus

Vallitsevana kasvillisuutena ovat mäntymetsät. Paikoitellen metsät ovat hyvin tiheitä. Metsiä on saarella palanut ja hakattu useita kertoja. Kasvu on hyvin hidasta, koska veden ja ravinteiden saanti on rajallista sekä kasvillisuuden pohjakerros on tiheä. Pohjakerroksessa kasvaa variksenmarjaa, kanervaa, jäkälää ja sammalia, lisäksi jonkin verran vanamoita ja talvikkeja. Lehtipuita löytyy joiltakin alueilta, esimerkiksi haapoja, koivuja, pihlajia ja tammia. Lehtipuualueilla pohjakerroksessa on enemmän lajeja kuin mäntymetsissä. Esimerkkeinä mainittakoon sinivuokko, oravanmarja, metsäorvokki ja erilaisia orkideoja. Niityillä ja dyyneillä kasvaa myös paljon monenlaisia kasveja. Metsistä on löytynyt yli 250 jäkälälajia, 50 sammallajia ja 400 putkilokasvilajia.[3]

Eläimistö

Saaren eristyneen sijainnin vuoksi nisäkkäitä on vähän. Maalla eläviä nisäkkäitä saarella ovat metsäjänis ja lepakot. Vedessä elävistä harmaahylkeet vierailevat saarella usein. Lintuja sen sijaan on paljon erilaisia, erityisesti keväällä ja alkukesästä: kahlaajia, lokkeja, tiiroja, käpylintuja, nuolihaukkoja jne.

Muuta

Saari on ollut kansallispuistona vuodesta 1909 lähtien. Saaren koillispuolelta löydettiin 2009 Venäjän keisarikunnan laivaston sukellusvene Bars, joka oli uponnut sinne 1917.

Saaren säätiedot mainitaan Yleisradion Merisää-tiedotteessa.

Lähteet

Viitteet
  1. Bebyggelseregistret. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. IV. Folkmängd inom särskilda områden, utlänningar (PDF) (Tabell 21. Öar: Folkmängd samt areal och folktäthet den 1 november 1960, s. 100−103) Folkräkningen den 1 november 1960. 1962. Tukholma: Statistiska centralbyrån. Viitattu 7.6.2014. (ruotsiksi)
  3. Olof Thaning (toim.): Sverigeboken, s. 106-107. Det Bästa, 1982. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Ruotsin kansallispuistot

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.