Gotlanti

Gotlannissa on meri-ilmasto; kevät ja kesä ovat viileitä, syksy pitkä ja lämmin ja talvi yleensä leuto.[5] Kesä tulee vähän myöhemmin kuin muualle Ruotsiin, mutta lämpimähkö ilmasto toisaalta pidentää syksyä. Saarella on enemmän aurinkoisia tunteja vuodessa kuin muualla Ruotsissa.[4] Kesällä keskilämpötila on 16 °C, talvella helmikuussa lämpötila saattaa olla rannikolla −1 °C ja saaren keskiosissa −2,5 °C.[4] Sademäärä on pieni.[5]

Merenhiomia kiviä eli raukkeja (ruots. raukar) rannikolla.

Pinnanmuodoiltaan Gotlanti on hiekasta, kalkista ja korallista muodostunutta tasankoa. Saaren muodostuminen alkoi noin 400 miljoonaa vuotta sitten.[6] Se sijaitsi päiväntasaajalla ja luonto oli samanlaista kuin Havaijilla.[7] Tämä vaikutti myös saaren nykyiseen olomuotoon. Gotlannissa on paljon merkkejä tästä ajasta ja fossiileja voikin löytää mistä vain saaren alueella. Erilaisia fossiilisia lajeja on löydetty yli 2 000.[8]

Rannoilla on paljon meren hiomia kalkkikivimuodostelmia, joita kutsutaan ruotsin kielessä nimellä rauk (suom. raukki). Eniten niitä on Fårön luoteisrannikolla.[9] Ne ovat kehittyneet 10 000 vuotta sitten.[10] Useilla rannoilla on myös hiekkadyynejä. Yksi suosituista nähtävyyksistä on kalkkikiviluola Lummelundagrottan, joka sijaitsee rannikolla Visbystä pohjoiseen. Luolat ovat Gotlannin suosituin turistikohde.[11] Kyseinen luolasto löydettiin vuonna 1948.[10]

Gotlannin vierellä sijaitsee kolme Fårötä pienempää saarta. Niistä Gotska Sandön on kansallispuisto. Kansallispuisto siitä tuli vuonna 1963.[12] Stora Karlsö ja Lilla Karlsö ovat luonnonsuojelualueita ja niille järjestetään retkiä.[13]

Gotlanninrusseja

Vesilintuja voi nähdä paljon, erityisesti Stora ja Lilla Karlsöllä. Niillä asuu esimerkiksi kiisloja ja ruokkeja.[14] Eläimistä Gotlannissa näkee erityisesti lampaita. Saaren oma lammasrotu on nimeltään gotlanninlammas. Saaren vaakunaan on kuvattu lammas, mutta maakuntaeläin on kuitenkin siili. Siilit olivat mahdollisesti pyhiä eläimiä Gotlannissa kivikaudella.[12]

Gotlannista peräisin oleva hevosrotu on gotlanninruss. Russeja on ollut saarella mahdollisesti jo kivikaudella.[15] Aikaisemmin ne olivat vientitavaraa: 1870-luvulla hevosia vietiin ulkomaille jopa 2 000.[16] Vuosisadan vaihteessa niitä oli villeinä 150.[16] Nykyisin samassa paikassa, Lojsta hedillä elää villejä russeja 50 yksilöä, muuten koko saarella niitä on yhteensä 7 000–8 000 yksilöä.[17]

Gotlannin aurinkoisuus näkyy myös esimerkiksi Gotska Sandönin ja Fårön hyönteisten määrässä.[18]

Kasvillisuudesta mainittakoon esimerkiksi erilaiset orkideat, joita näkyy paljon erityisesti alkukesällä.[19] Ruotsissa esiintyvistä 50 orkidealajista kasvaa Gotlannissa noin 40 (toisen lähteen mukaan vain 30[14]) ja monet niistä ovat rauhoitettuja.[20] Esimerkiksi harvinaista Orchis spitzelii -lajia tavataan Ruotsissa ainoastaan Gotlannissa, ja sitä muistuttava miehenkämmekkä on saarella yleinen.[21] Muista luonnonkasveista esimerkiksi erilaiset hirvenjuuret ovat yleisiä.[22]

Visbyssä kasvaa niin paljon erilaisia ruusuja, että sitä sanotaan "ruusujen kaupungiksi". Ruusut kukkivat siellä myöhäiseen syksyyn asti, kasvitieteellisessä puutarhassa jouluun.[14] Saarella on paljon lehdesniittyjä, joilla kasvaa orkideojen kevätesikkoja.[5] Gotska Sandönin metsistä on löydetty yli 250 jäkälä-, 50 sammal- ja 400 putkilokasvilajia.[23] Saarella kasvaa paljon mäntyjä.[14]

Puolet saaren pinta-alasta on metsää, mutta rannoilla metsät ovat tuulien muokkaamia.[24] Valtapuulajina on mänty.[24]

Gotlanti tunnetaan eri-ikäisistä muinaisjäännöksistään. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Gotlantiin kivikaudella 7 000 vuotta sitten.[6] Saaren varhaisten asukkaiden tutkituista jäänteistä maanviljelijät muistuttivat geneettisesti nykypäivän eteläeurooppalaisia, metsästäjä-keräilijät suomalaisia.[25]

Saarella on vieläkin isoja kivihautoja (veneen muotoisia ja isoja röykkiöitä) pronssikauden jäljiltä. Veneen muotoisia hautoja eli "laivalatomuksia" on saarella yhteensä noin 350 ja ne on kaikki tehty noin 1000 eaa. Suurin niistä on 47 metriä pitkä ja 7 metriä leveä.[26] Kaikkia vainajia ei kuitenkaan haudattu laivan muotoisiin hautoihin. Röykkiöhautoja on saarella 375, joista melkein kaikki sijaitsevat rannikolla.[27] Niistä suurin Uggarde Roir on 45 metriä halkaisijaltaan ja 8 metriä korkea.[27] 4 000 vuotta sitten asukkaita oli alkanut kerääntyä erityisesti rannikolle, jonkin verran myös sisämaahan.[5] Linnavuorien jäänteitä on saarelta löytynyt noin 70, vaikka niitä on aikoinaan voinut olla enemmänkin.[28] Rautakaudelta ja viikinkiajalta on säilynyt esimerkiksi talojen perustuksia ja kuvakiviä.

Viikinkiaikana Gotlanti oli idäntien kaupan keskuksia. Monet gotlantilaiset olivat merimiehiä ja kauppiaita, joilla oli yhteyksiä ulkomaille ja jotka keräsivät suuria rikkauksia, joita kätkettiin maahan.[6] Maasta on löytynyt roomalaisia rahoja, mutta myös 100 000 arabialaista, saksalaista sekä muista Euroopan maista peräisin olevaa kolikkoa viikinkiajalta.[5] Keskiajalla rakennettiin myös paljon suuria kivitaloja ja -kirkkoja.[6] Kaupankäynti alkoi siirtyä maanviljelijöiltä porvareille, ja Visbystä tuli 1200-luvulla tärkeä hansakaupunki saksalaisvaikutteineen.[6] Se oli yksi Hansaliiton vaikutuspiirissä olleista kaupungeista: sieltä käytiin esimerkiksi gotlantilais-saksalaista kauppaa Novgorodiin.[29] Gotlannin maaseudun poliittinen ja kulttuurinen keskus oli keskiajalla Roma.[30]

Kirkkoja ja asuinrakennuksia rakennettiin erityisesti 1200-luvulla.[29] Saarella on 92–94 ennen vuotta 1350 rakennettua kirkkoa ja yksi uudempi Slitessä.[5][31] Monet kirkot kuuluivat eri luostareille. Esimerkiksi sisterssiläiset perustivat luostarin 1164 Romaan alueelle, joka silloin oli saaren poliittinen keskus.[32] Keski-Gotlannissa kirkkoja on tiheässä, lyhimmillään jopa 20 kilometrin päässä toisistaan.[30] Vanhimpia, norjalaisia sauvakirkkoja muistuttavia puukirkkoja ei ole enää jäljellä, mutta jäänteitä niistä on löydetty.[31]

Vuonna 1225 rakennettu Visbyn tuomiokirkko on yksi kaupungin harvoista ehjänä säilyneistä kirkoista. Tuomiokirkko siitä tuli vuonna 1572. 1200-luvulta on peräisin myös Visbyn vanhaa kaupunkia ympäröivä 3,6 km pitkä kehämuuri, joka on Pohjois-Euroopan parhaiten säilynyt kaupunginmuuri.[29] Visby onkin tyypillinen hansakaupunki kehämuurin, hyvin säilyneen katuverkon ja keskiajalta peräisin olevien rakennusten perusteella.

Visbyn vanhaa kaupunkia

Gotlannin suuruuden ajan päättymiskohtana pidetään tanskalaisen kuninkaan Valdemar Atterdagin saaren valloitusta vuonna 1361.[6] Saari oli vuosikausia Tanskan omistuksessa ennen Ruotsille siirtymistään. Vuosisatoja kestänyt laskusuuntaus aiheutti muun muassa monien rakennusten rappeutumisen, vaikka esimerkiksi kehämuuri säästyi purkamiselta.[29] Gotlannista olisi voinut tulla myös osa Venäjää: venäläiset valloittivat saaren kolmeksi viikoksi huhti-toukokuussa 1808 Suomen sodan aikana.[33]

1800-luvulla heräsi kiinnostus historiaan, jolloin kulttuuri ja talous alkoivat kehittyä, ja samalla myös Visbyn kaupunki alkoi levitä kehämuurin ulkopuolelle.[29] Visby on ollut UNESCOn maailmanperintöluettelossa vuodesta 1995.

Gotlannin strateginen merkitys on merkittävä, sillä sitä hallitsemalla voi käytännössä hallita koko Itämerta. Saarta on jopa verrattu uppoamattomaan lentotukialukseen. Kylmän sodan aikana Ruotsi piti saarella suurimmillaan kokonaista panssaripataljoonaa siltä varalta, että Neuvostoliitto yrittäisi vallata sen Ruotsin neutraliteetista välittämättä. Kylmän sodan loputtua Ruotsi pienensi sotilaallista läsnäoloaan saarella merkittävästi, ja vuonna 2005 saarella oli enää vain 500 sotilaan kodinturvajoukko. Saaren strateginen merkitys huomattiin uudestaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 ja Ruotsin jätettyä Nato-jäsenhakemuksen. Vuoden alussa Venäjä myös siirsi maihinnousualuksia Pohjanmereltä Itämerelle, mikä tulkittiin ensisijaisesti Gotlannin uhkailuna. [34] [35][36]

Gotlannissa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 57 308 asukasta. Kaikki asuivat Gotlannin läänissä,[1] sillä Gotlannin maakunta ja Gotlannin lääni vastaavat toisiaan.

Gotlannin pinta-ala on 3 140,1 km²,[2] joten väestötiheys oli vuoden 2011 lopussa 18,3 asukasta neliökilometriä kohti. Visbyssä asukkaita on noin 22 700.[48]

Monet gotlantilaisista puhuvat omaa ruotsin murrettaan (ruots. gotländska). Gotlannissa puhutaan myös gotlannin kieltä (nimityksenä gutniska, gotländska tai gutamål), joka pohjautuu Gotlannin omaan erilliseen skandinaaviseen murteeseen (islanti, fääri, jotkin norjalaismurteet sekä kuolleet grönlanti ja norni pohjautuvat länsiskandinaavisiin murteisiin, kun taas ruotsi, tanska ja jotkin norjan murteet pohjautuvat itäskandinaavisiin murteisiin).

Gotlannin asukasta kutsutaan ruotsiksi nimellä gotlänning. Mutta jos tämä on syntyperäinen gotlantilainen vähintään kolmannessa polvessa, hän on gute.

• Ingmar Bergman, elokuvaohjaaja (asui Fårössä ensin kesäisin, sitten muutti sinne kokonaan)

Gotlannin entiset kunnat.

Gotlanti koostuu useista historiallisista pitäjistä, jotka nykyisin on yhdistetty yhdeksi kunnaksi. Aikaisemmin saarella oli 92 pitäjää, jotka yhdistettiin ensin 14 kunnaksi vuoden 1952 kuntauudistuksessa ja yhdeksi kunnaksi 20 vuotta myöhemmin.[57]

Pitäjät lakkautettiin varsinaisesti jo vuoden 1862 kuntauudistuksessa, jolloin niistä muodostettiin samannimiset maalaiskunnat:

Akebäck, Ala, Alskog Alva, Anga, Ardre, Atlingbo, Barlingbo, Björke, Boge, Bro, Bunge, Burs, Buttle, Bäl, Dalhem, Eke, Ekeby, Eksta, Endre, Eskelhem, Etelhem, Fardhem, Fide, Fleringe, Fole, Follingbo, Fröjel, Fårö, Gammelgarn, Ganthem, Garde, Gerum, Gothem, Grötlingbo, Guldrupe, Hablingbo, Hall, Halla, Hamra, Hangvar, Havdhem, Hejde, Hejdeby, Hejnum, Hellvi, Hemse, Hogrän, Hörsne, Klintehamn, Kräklingbo, Källunge, Lau, Levide, Linde, Lojsta, Lokrume, Lummelunda, Lye, Lärbro, Martebo, Mästerby, Norrlanda, När, Näs, Othem, Roma, Rone, Rute, Sanda, Silte, Sjonhem, Sproge, Stenkumla, Stenkyrka, Stånga, Sundre, Tofta, Träkumla, Vall, Vallstena, Vamlingbo, Viklau, Visbyn pitäjä, Visby (kaupunki), Vänge, Västergarn, Västerhejde, Västkinde, Öja, Östergarn

Othem muutettiin Sliten kauppalaksi vuonna 1936. Visbyn pitäjä liitettiin Visbyn kaupunkiin samana vuonna.

Vuoden 1952 kuntauudistuksen jälkeen Gotlannissa oli Visbyn kaupunki ja Sliten kauppala. Maalaiskuntia pohjoisesta etelään lueteltuina olivat Fårosund, Lärbro, Tingstäde, Dalhem, Romakloster, Stenkumla, Klintehamn, Hemse, Stånga, Ljugarn, Havdhem ja Hoburg.

Visbyssä sijaitsee akuuttiin hoitoon keskittynyt sairaala,[63] joka on remontoitu ja laajennettu 1990-luvun puolivälissä. Terveysasemia on Romassa, Slitessä, Hemsessä, Klintehamnissa ja kolme Visbyssä ympäristöineen.[64]

Saarella on 30 peruskoulua, joista seitsemässä myös yläaste.[65] Niiden lisäksi on kaksi lukiota, toinen Visbyssä ja toinen Romassa.[66] Jatko-opintoja tarjoaa Visbyssä sijaitseva Uppsalan yliopiston Gotlannin kampus.