Gog ja Magog

Gog ja Magog (vanhassa Raamatun suomennoksessa Goog ja Maagog, tosin Agricolan ensimmäisessä Uuden testamentin suomennoksessa vuodelta 1548 ”Gog ja Magog”) ovat Raamatun mukaan kansoja, jotka lopun aikoina hyökkäävät Israelia vastaan. Tästä on mainintoja Hesekielin kirjassa ja Ilmestyskirjassa.

Persialaisessa maalauksessa Aleksanteri Suuri rakentamassa muuria Gogia ja Magogia vastaan.

Hesekielin kirjan luvuissa 38–39 kuvaillaan Gogin sotaa. Siinä Gog, jonka kotimaa on pohjoisen perillä, hyökkää monien muiden kansojen kanssa rauhassa asuvan Israelin kimppuun. Raamatun mukaan Goog kuitenkin tuhoutuu Jumalan yliluonnollisesta vaikutuksesta.[1][2] Ilmestyskirjassa Gogin ja Magogin joukot edustavat Saatanaa, joka lyödään lopullisesti Harmageddonin taistelussa.

Magog oli Raamatussa Jaafetin poika, ja eräiden tulkintojen mukaan hänestä polveutuisivat skyytit, slaavit, mongolit, unkarilaiset, irlantilaiset ja keltit.

Gog ja Magog uskonnoissa

Gog ja Magog mainitaan Koraanin 18. suurassa (Al-Kahf), missä Kaksisarvinen rakentaa raudasta ja pronssista muurin heitä vastaan.[3] Hindulaisten Puranat tuntevat kenraalit Koka ja Vikoka, jotka taistelevat paholaisen puolella Kalkia vastaan, mutta tämä myytti on syntynyt vasta ajanlaskun aikana zarathustralaisuuden tuomiopäivämytologiasta ja/tai jonkin uskonnon kautta kulkeneista Hesekielin kirjan opeista.

Ehdotettuja kansoja

Profetiassa mainitut Gogiin liittyvät maat ja kansat ovat tuttuja Raamatun ja osittain myös maallisen historian perusteella. Yrityksistä huolimatta Gogia ei ole kuitenkaan onnistuttu samastamaan kehenkään historian tuntemaan maalliseen hallitsijaan. Hyvin usein tähän rooliin on ehdotettu Gygesiä, Vähä-Aasian länsiosassa sijainneen Lydian kuningasta, jota Assyrian hallitsijan Assurbanipalin aikakirjoissa nimitetään Gugguksi.[4]. Gyges oli kuitenkin kuollut kymmeniä vuosia ennen kuin Hesekielin profetia kirjoitettiin, joten edellä mainittu samastaminen ei ole mahdollista. Lisäksi profetian mukaan Gogin hyökkäys tapahtuu ”vuosien lopulla”, ”päivien lopulla” (Hes 38:8, 16; vrt. Jes 2:2; Jer 30:24; 2Ti 3:1). Tämän vuoksi Gogin nimi on ilmeisesti arvoitus tai vertauskuva eikä kenenkään tunnetun ihmiskuninkaan tai -johtajan nimi.


Katso myös

Lähteet
  1. Hesekielin kirjan 38 luku ftp.funet.fi. Viitattu 22.2.2008.
  2. Johanneksen ilmestys 20 luku ftp.funet.fi. Viitattu 22.2.2008.
  3. Koraani - Luolan suura (AL-KAHF Islamopas.com. Viitattu 14.7.2022.
  4. D. Luckenbill, Ancient Records of Assyria and Babylonia, 1927, II osa, s. 297, 351, 352.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.