Golden Globe Race

Sunday Times Golden Globe Race oli historian ensimmäinen maailmanympäripurjehduskilpailu^lähde?. Se purjehdittiin yksin ja ilman pysähdyksiä^lähde?. Kisan voitti Robert Knox-Johnston, joka oli osanottajista ainoa, joka pääsi maaliin[1].

Golden Globe Race 2018 alkoi 50 vuotta ensimmäisen jälkeen[2].

Kilpailu oli retrohenkinen: osanottajien oli tyydyttävä pääsääntöisesti niihin välineisiin, joita Robert Knox-Johnstonilla oli käytössään Suhaili-veneellään vuonna 1968[3]. Joitakin turvavälineitä lukuunottamatta osanottajat eivät saaneet käyttää uudenaikaisia apuvälineitä ja veneiksi hyväksyttiin vain ennen vuotta 1988 suunniteltuja malleja[2]. Hyväksytyt mallit olivat: Westsail 32, Tradewind 35, Saga 34, Saltram 36, Vancouver 32 & 34, OE 32, Eric (Suhailin sisaralus), Aries 32, Baba 35, Biscay 36, Bowman 36, Cape Dory 36, Nicholson 32 MKX-XI, Rustler 36, Endurance 35, Gaia 36, Hans Christian 33T, Tashiba 36, Cabo Rico 34, Hinckley Pilot 35, Lello 34 ja Gale Force 34[3].

Kilpailu alkoi Les Sables d’Olonnesta Ranskasta 1.7.2018 ja päättyi samaan paikkaan 19.5.2019[4]. Matkaan lähti 18 venettä, joista 13 keskeytti[1]. Kilpailun voitti 73-vuotias ranskalainen Jean-Luc van den Heede, joka käytti matkaan 211 päivää ja pääsi maaliin 29.1.2019[5].

Yksi osanottajista oli suomalainen Tapio Lehtinen[4]. Veneen pohjaan takertuneiden hanhenkaulojen takia hän jäi kisassa viimeiseksi[6][4]. Häneltä kului matkaan 322 päivää[5].

Golden Globe Race 2022 alkoi 4.9.2022[7]. Säännöissä hyväksyttiin 22 venetyyppiä[8]. Reitti lähti Les Sables-d’Olonnesta ja kulki Kanariansaaren vasemmalta puolelta, Trindaden oikealta puolelta, Kapkaupungin kautta, Hyväntoivonniemen oikealta puolelta, Prinssi Edwardin saarten vasemmalta puolelta, Crozetsaarten vasemmalta puolelta, Kergueleninsaarten vasemmalta puolelta, 45° eteläisen leveyspiirin vasemmalta puolelta, Kap Leeuwin oikealta puolelta, Tasmanian Storm Bayn kautta, Snaressaarten vasemmalta puolelta, Bountysaarten vasemmalta puolelta, koordinaattipisteen 46°S, 174°W vasemmalta puolelta, Kap Hornin oikealta puolelta, Punta del Esten kautta, Atlantin halki ja takaisin Les Sables-d’Olonneen[9]. Kilpailijat lähetti matkaan Sir Robin Knox Johnston yhdessä pormestarin ja kilpailun järjestäjän kanssa[10]. Kilpailuun otti osaa 16 kilpailijaa[10][11]:

	Osanottaja	Veneen nimi	Veneen tyyppi
1	Arnaud Gaist	Feï of Shanghaï	Barbican 33 MKII (pitkäkölinen versio)	Keskeytti hanhenkaulojen ja takilassa ilmenneiden ongelmien takia 2. joulukuuta[12]
2	Damien Guillou	PRB	Rustler 36	Keskeytti ohjauslaitteen rikkouduttua 14. marraskuuta[13]
3	Abhilash Tomy	Bayanat[14]	Rustler 36
4	Edward Walentynowicz	Noah's Jest	Rustler 36	Vetäytyi kilpailusta henkilökohtaisista syistä 9. syyskuuta[15]
5	Elliott Smith	Second Wind	GaleForce 34
6	Ertan Beskardes	Lazy Otter	Rustler 36	Vetäytyi kilpailusta sanoin "Etsin tuntematonta ja löysin sen" 16. marraskuuta[16]
7	Guy deBoer	Spirit	Tashiba 36	Keskeyttänyt; nukahti ja ajautui karille Fuerteventurassa 18. syyskuuta[17]
8	Guy Waites	Sagarmatha	Tradewind 35
9	Ian Herbert-Jones	Puffin	Tradewind 35
10	Jeremy Bagshaw	Olleanna	OE32
11	Kirsten Neuschäfer	Minnehaha	Cape George Cutter, CG36
12	Mark Sinclair	Coconut[18]	Lello 34	Vetäytyi kisasta perhesyiden takia 23. syyskuuta[19]
13	Michael Guggenberger	Nuri	Biscay 36
14	Pat Lawless	Green Rebel[20]	Saltram Saga 36	Keskeytti ohjauslaitteen rikkouduttua 9. marraskuuta[21]
15	Simon Curwen	Clara	Biscay 36
16	Tapio Lehtinen	Asteria	Gaia 36	Vene upposi[22]

1. ↑ https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009210952.html

Mukana oli jälleen Tapio Lehtinen[7]. 18. marraskuuta Lehtisen Asteria-vene upposi Etelä-Afrikan Port Elizabethin lähettyvillä ja Lehtinen joutui siirtymään pelastuslautalle[23]. Veneen uppoamishetkellä Lehtisen kaksi lähintä kilpailijaa olivat hänestä 176 km ja 310 km päässä ja lähin laiva noin 430 km päässä[24]. Lähin kilpakumppani Kirsten Neuschäfer lähti auttamaan Lehtistä[24]. Neuschäfer saavutti Lehtisen seuraavan päivän aamuna ja poimi hänet kyytiinsä[25]. Neuschäferin veneestä Lehtinen siirtyi rahtilaiva Darya Gayatrin kyytiin matkalle kohti Singaporea[25]. Lehtinen palasi Suomeen 11. joulukuuta[26]. Neuschäfer jatkoi kilpailua aikahyvityksen kanssa[25].

• https://goldengloberace.com/ Kilpailun viralliset nettisivut