Goguryeo

”Kenraalin hautakumpu” Kiinan Jilinissä.

Goguryeo muodostui Korean niin sanotulla protohistoriallisella kaudella, josta kertovat historialliset lähteet ovat puutteellisia ja vääristyneitä. Tapahtumien kulusta tältä kaudelta tiedetään todellisuudessa vain vähän. Han-dynastian valtakaudella Koreaa hallittiin Kiinasta käsin Lelangin läänityksenä ja Han-dynastian hajotessa sitä hallitsivat ajoittain Wei-dynastian ja läntisen Jin-dynastian edustajat sekä paikalliset sotaherrat. Lelang oli kiinalaisen kielen ja kulttuurin saareke Koreassa, jota uhkaamaan alkoi muodostua uusia voimatekijöitä. Han-dynastian aikaisissa lähteissä Korean niemimaalla mainitaan olleen kolme nimeltä tunnettua alkuperäisväestön suurryhmää, jotka olivat Wuju Korean koillisosassa, Weimo itärannikolla ja Han etelässä. Neljäs huomattava ryhmä oli Fuyu, jonka vaikutusalue ulottui Keski-Mantšuriasta Korean pohjoisrajoille. Tällaisista heimoliitoista seuraava luonnollinen askel oli poliittinen valtio, joista Koreassa ensimmäisen oli Goguryeo. Goguryeon perustajina pidetään vaihtelevasti etelään tunkeutuneita Fuyu-heimoja tai Wuju-heimoja. Valtion varhaisvaiheita ei tunneta, mutta sittemmässä korealaisessa historiankirjoituksessa Goguryeon perustamisvuotena on pidetty vuotta 37 eaa.[1]

Goguryeon vaikutusvalta rajoittui aluksi Korean pohjoisrajan metsä- ja vuoristoseuduille. Valtio oli alun perin muodoltaan Kiinaan vasallisuhteessa ollut ruhtinaskunta, mutta se alkoi pian uhmata Kiinan valtaa Lelangissa ja Xuantussa ja sen hallitsijat ottivat kuninkaan arvon.[1] Hallintojärjestelmä pohjautui vallanperimykseen kuningas Taejon valtakauteen (53–146) mennessä.[2] Ensimmäiset maininnat Kiinan ja Goguryeon välisistä selkkauksista ovat vuodelta 12 eaa. Xuantu oli ajoittain jopa Goguryeon joukkojen miehittämä, mutta Wei-dynastian rankaisuretkikunta vuonna 244 jaa. alisti Goguryeon Kiinan ylivaltaan, joskaan se ei tuhoutunut täysin. Kiinalaisvalta Koreassa alkoi luhistua 300-luvulla Murong-heimoliiton perustettua Yan-dynastian. Yan-dynastia valtasi Liaodongin niemimaan ja katkaisi näin Kiinan maayhteyden Koreaan, mikä johti kiinalaisvallan romahtamiseen alueella. Goguryeo alkoi elpyä ja samoihin aikoihin syntyivät myös Baekjen ja Sillan valtiot, sekä Gayan heimojen konfederaatio. Historiallinen Korea alkoi muodostua näiden neljän poliittisen yksikön ympärille. Ne ottivat yhteen toistensa kanssa, mutta pitivät yllä poliittista tasapainoa vuosisatojen ajan. Valtiollisen kehityksen ohella huomattava muutos oli buddhalaisuuden saapuminen Goguryeoon ja Baekjeen 300-luvun lopulla.[1] Goguryeo laajeni huomattavasti kuningas Gwanggaeton (391–412) ja tämän seuraajan Jangsun (413–491) valtakausilla.[2]

Kiinan hajaannus päättyi Sui-dynastian ja sitä seuranneen Tang-dynastian valtakausiin, mikä merkitsi myös jälleen Kiinan vaikutusvallan kasvua, josta muodostui uhka myös Korean niemimaalle. Goguryeo oli voimistuvaan Kiinaan nähden erityisen heikossa asemassa, sillä se hallitsi alueita sen vieressä Liaodongin niemimaalla ja Etelä-Mantšuriassa. Silla oli puolestaan suhteellisen turvassa kaukana Kiinasta, mikä antoi sille huomattavan etulyöntiaseman Goguryeoon nähden. Goguryeo alkoi käydä sotaa Kiinaa vastaan vuonna 598 ja maiden väliset yhteenotot jatkuivat vuosikymmenten ajan. Pitkittyneessä sodassa Goguryeon voimavarat alkoivat hiipua, vaikka sen onnistuikin aluksi pitää puolensa. Goguryeo liittoutui Kiinaa vastaan Baekjen kanssa, mutta tämä johti vastavetona Kiinan ja Sillan liittoumaan. Silla ja Tang-dynastia tekivät vuonna 660 hyökkäyksen Baekjeen, jonka alueet liitettiin Sillaan. Seuraavana vuonna liittolaiset hyökkäsivät Goguryeoon, joka kukistui vuonna 668. Goguryeo jaettiin Kiinan ja Sillan kesken, joista jälkimmäinen tunnettiin sittemmin nimellä yhdistynyt Silla.[1]

Goguryeon aikainen seinämaalaus.

Goguryeo-valtion ajalta on säilynyt lukuisia seinämaalauksia, jotka antavat eloisan kuvan maan asukkaiden arkielämästä ja aatemaailmasta. Goguryeolaiset olivat pohjoinen ratsastajakansa, ja seinämaalauksille luonteenomaisia piirteitä ovatkin liike ja tunne sekä voimakkaat ääriviivat.[2][3] Goguryeo-kulttuurista säilyneitä kohteita on otettu Unescon maailmanperintöluetteloon Kiinassa nimellä ”Goguryeo-kuningaskunnan pääkaupungit ja hautakummut” ja Pohjois-Koreassa nimellä ”Goguryeo-hautakumpujen kompleksi”. Kiinan kohteeseen kuuluu kolmen kaupungin (Guonein kaupungin, Wunün vuoristokaupungin ja Wandun vuoristokaupungin) ja 40 hautakummun jäänteet.[4][5]

Teoriat Goguryeon alueella puhutuista kielistä ovat osittain arkaluontoisia. Nykyinen korean kieli pohjautuu Sillan kuningaskunnassa puhuttuun kieleen, jota on kutsuttu sillan kieleksi. Sillan kieli levisi kuningaskunnan vallatessa muun Korean, mutta kysymys muiden kuningaskuntien alueella puhuttujen kielien suhteista ei ole selvä. Korealaiset tutkijat ovat käsitelleet myös goguryeon kieltä omana kokonaisuutenaan ja se on käsitetty usein korean muinaiseksi murteeksi tai vähintään sillan kielen sukulaiseksi. Historian ja nykyisten kielten maantieteellisen levinneisyyden kannalta yksi vaihtoehto Goguryeon kieleksi on saattanut olla esimerkiksi džurtšenin kielen varhainen muoto. Džurtšenin kieli on sittemmän mantšun kielen kantamuoto. Vahvoja perusteita kummallekaan näkökannalle ei kuitenkaan ole ja molemmat teoriat Goguryeossa puhutusta kielestä jäävät hypoteesin tasolle.[1]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Goguryeo Wikimedia Commonsissa