Godard van Reede

Godard van Reede, Athlonen 1. jaarli, Aughrimin paroni, Ginkelin herra (tunnettu myös nimellä Godert van Ginkel; 14. kesäkuuta (J: 4. kesäkuuta) 1644 Utrecht – 11. helmikuuta 1703 Utrecht)[1] oli hollantilainen kenraali, joka Englannin kuninkaaksi tulleen Vilhelm Oranialaisen alaisuudessa saattoi päätökseen Irlannin valloituksen vuosina 1690–1691.

Godard van Reede

Van Reeden isä oli saanut tanskalaisen Reeden paronin arvon, mutta hänellä oli sen lisäksi myös lukuisia hollantilaisia aatelisarvoja. Englannissa hänet tultiin tuntemaan nimellä van Ginkel. Vilhelm Oranilainen nimitti hänet ratsuväkensä kenraaliluutnantiksi vuonna 1683. Hän seurasi Vilhelm Oranialaisen mukana Englantiin vuonna 1688 ja auttoi tätä tukahduttamaan kapinoivan skottilaisrykmentin. Kun Vilhelm Oranialainen oli voittanut syrjäyttämänsä kuningas Jaakko II:n Boynen taistelussa heinäkuussa 1690, hän palasi Englantiin ja jätti jakobiittien lopullisen kukistamisen Irlannissa van Reeden tehtäväksi. Van Reede onnistui valtaamaan Athlonin kaupungin 30. kesäkuuta 1691 ja sai ratkaisevan voiton jakobiiteista Aughrimin taistelussa 12. heinäkuuta. Syksyn aikana hän valtasi loputkin vastarintapesäkkeet. Sota päättyi hänen allekirjoittaessaan Limerickin antautumisen yhteydessä niin sanotun Limerickin sopimuksen 3. lokakuuta 1691.[1] Sopimuksen oli tarkoitus turvata Irlannin katolisille uskonnonvapaus.[2]

Van Reede sai palkkioina voitoistaan vuonna 1692 irlantilaiset Athlonen jaarlin ja Aughrimin paronin aatelisarvot. Hänestä tehtiin Englannin alamainen, jotta hän voisi pitää hallussaan hänelle Irlannissa myönnetyt läänitykset. Hänen sukunsa sammui vuonna 1844.[1]