Glysiini
Glysiini (C2H5NO2) eli 2-aminoetaanihappo tai 2-aminoetikkahappo on yksi geneettisen koodin 20 aminohaposta. Sen sivuketju koostuu vain vetyatomista, joten se on pienin ja yksinkertaisin aminohappo. Glysiini ei ole myöskään stereoisomerinen. Glysiinin suhteellinen tiheys on 1,595 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3) ja CAS-numero 56-40-6. Glysiinin liukoisuus veteen 25 °C:n lämpötilassa on 25 g/100 ml. Sen isoelektrinen piste on 6,06[1]. Glysiiniä käytetään elintarvikkeissa aromivahventeena ja sen E-koodi on E640.
Glysiini | |
---|---|
Koodit | Gly, G |
Molekyylimassa | 75,07 |
Sivuketjun tyyppi | molekyyli on hydrofiilinen |
Karboksyyliryhmän happovakio | 2,35 |
Aminoryhmän happovakio | 9,78 |
Sivuketjun happovakio | - |
Isoelektrinen piste | 6,06 |
Yleisyys proteiineissa | 7,2 % |
Kodonit | GGU, GGC, GGA, GGG |
Glysiinin pienuus lisää proteiiniketjun taipuisuutta. Glysiini on pooliton, varaukseton ja neutraali sekä heikosti vesihakuinen. Glysiini on proteiiniketjuissa yleinen ja sen geneettinen koodi on GGU, GGC, GGA ja GGG.
Glysiini esiintyy normaali-ilmanpaineessa kolmena eri polymorfina: γ-, α- ja β-glysiininä. Polymorfia perustuu eroihin kiteiden kidehiloissa ja niihin sijoittuneiden molekyylien sidosten kulmissa. Glysiinin tapauksessa eroja on sekä kidehilojen rakenteessa (γ- ja α-muoto) että sidosten välisissä kulmissa (α- ja β-muoto). Glysiinin α-muodon kidejärjestelmä on monokliininen ja sen Bravais’n hila on yksinkertainen ja monokliininen. β-glysiinin Bravais’n hila on myös yksinkertainen ja monokliininen. γ-glysiinin kidejärjestelmä ja Bravais’n hila puolestaan ovat heksagoniset.
Fysiologinen merkitys
Glysiini on keskushermoston rajoittava eli inhibitorinen hermovälittäjäaine erityisesti selkäytimessä. Kun glysiinireseptorit aktivoituvat, kloori-ionit virtaavat hermosoluun, jolloin solu hyperpolarisoituu ja aktiopotentiaalin synty vaikeutuu. Lihaskouristuksia aiheuttava strykniini toimii estämällä näiden glysiinireseptorien toiminnan. Glysiini on myös glutamiinihapon ko-agonisti NMDA-reseptoreiden aktivoinnissa.
Glysiini ei ole välttämätön aminohappo eli elimistö pystyy valmistamaan sitä muista molekyyleistä.
Lähteet
- Amino Acids Vanderbilt University. Viitattu 25.7.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- E-koodit: Glysiini (Arkistoitu – Internet Archive)
- Juhani Pouta: Haihdutusnopeuksien määritys glysiinin alipainekiteytyksessä, Kandidaatintyö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
- PubChem: Glycine (englanniksi)
- DrugBank: Glycine (englanniksi)
- Human Metabolome Database: Glycine (englanniksi)
- KEGG: Glycine (englanniksi)
- ChemBlink: Glycine (englanniksi)