Glottaali

Glottaali on konsonantti, jonka tuottamisessa ainoastaan äänirako on olennainen.[1] Supraglottaalisen ääntöväylän muoto taas määräytyy automaattisesti äänneympäristön mukaan. Jos äänirako hetkeksi suljetaan, tuloksena on klusiilimainen, luontaisesti soinniton konsonanttiäänne. Jos taas äänirako on vain vähän auki tai "vuotaa", syntyy henkäysäänne, joka tavallisesti luokitellaan frikatiiviksi.

Kansainvälinen foneettinen aakkosto (IPA) luettelee kolme glottaalia:

IPA Kuvaus Esimerkki
Kieli Kirjoitusasu Ääntämys Merkitys
[ʔ] Glottaaliklusiili Võro kalaq ['kalaʔ] 'kalat'
[ɦ] Soinnillinen glottaalifrikatiivi Hollanti huis ['ɦœys] 'talo'
[h] Soinniton glottaalifrikatiivi Ruotsi hus ['hʉ:s] 'talo'

Lähteet
  • Suomi, Kari: Johdatusta puheen akustiikkaan. Suomenkielinen oppikirja. Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 4. Oulu: Oulun yliopisto, 1990. ISBN 951-42-2922-3.

Viitteet
    Konsonantit kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa
    Artikulaatiopaikka → Labiaali Koronaali Dorsaali Laryngaali
    Artikulaatiotapa ↓ Bilabiaali Labiodentaali Dentaali Alveolaari Postalveolaari Retrofleksi Palataali Velaari Uvulaari Faryngaali Epiglottaali Glottaali
    Nasaali    m    ɱ    n    ɳ    ɲ    ŋ    ɴ  
    Klusiili p b p̪ b̪ t d ʈ ɖ c ɟ k ɡ q ɢ   ʡ ʔ  
    Frikatiivi ɸ β f v θ ð s z ʃ ʒ ʂ ʐ ç ʝ x ɣ χ ʁ ħ ʕ ʜ ʢ h ɦ
    Approksimantti    β̞    ʋ    ɹ    ɻ    j    ɰ      
    Tremulantti    ʙ    r    ɽ͡r    ʀ    я  
    Yksitäryinen tremulantti    ⱱ̟    ⱱ    ɾ    ɽ      ɢ̆      ʡ̯  
    Lateraalinen frikatiivi ɬ ɮ ɭ˔̊    ʎ̥˔    ʟ̝̊       
    Lateraalinen appr.    l    ɭ    ʎ    ʟ  
    Lateraalinen nap.äänne      ɺ    ɺ̠    ʎ̯      
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.