Gloire-luokka (ironclad)
Gloire-luokka oli Ranskan laivaston kolmen 1860-luvun alussa valmistetun aluksen muodostama panssarifregattiluokka. Luokan nimikkoalus Gloire oli ensimmäinen avomerikelpoinen ironclad maailmassa. Luokan alukset luokiteltiin aikanaan yhdellä koko aluksen pituuden kattavalla tykkikannella varustettuina aluksina panssarifregateiksi. Koska tykit oli asetettu aluksen kummallekin laidalle ne ovat brittiläisen luokituksen mukaan myös niin sanottuja broadside ironcladejä.
Gloire-luokka | |
---|---|
Tekniset tiedot | |
Uppouma | 5 618-5 650 t |
Pituus | 77,25-78,22 m |
Leveys | 17 m |
Syväys | 8,48 m |
Koneteho | 2 500 ihp |
Nopeus | 13 solmua |
Miehistöä | 570 |
Aseistus | |
Meritorjunta | 36 × 164 mm |
Suunnittelu
Linjataktiikkaan soveltuvat alukset suunnitteli ranskalainen laiva-arkkitehti Henri Dupuy de Lôme, mikä poikkesi brittiläisen Warrior-luokan suunnitellusta käytöstä. Alukset olivat 77,25-78,22 metriä pitkiä ja niiden leveys oli 17 metriä. Niiden syväys oli 8,48 metriä.
Voimanlähteenä oli yksi höyrykone, joka pyöritti kuusilapaista 5,8 metrin potkuria. Höyry tuotettiin kahdeksalla kattilalla. Koneisto oli suunniteltu tuottamaan 2 500 hevosvoimaa. Koeajoissa saavutettiin kolmentoista solmun nopeus. Alusten varastoissa oli 675 tonnia hiiltä, mikä mahdollisti kahdeksan solmun nopeudella 4 000 kilometrin toimintamatkan. Alukset oli lisäksi varustettu kolmimastoisella parkkimaisella takilalla, jonka purjepinta-ala oli 1 100 neliömetriä. Takila vaihdettiin myöhemmin 2 500 neliömetrin täystakilaan, josta kuitenkin jouduttiin luopumaan alusten heilumisen vuoksi.
Luokan alusten aseistuksena oli aluksi 36 kappaletta 164 millimetrin Modèle 1858 rihlattuja suustaladattavia tykkejä. Nämä oli kahta lukuun ottamatta asennettu laidoille. Kaksi tykkiä oli asenettu ylemmälle kannelle keulaan. Tykeillä ammuttiin 44,9 kilogramman ammuksia, joiden nopeus oli ainoastaan 322 metriä sekunnissa. Ammukset olivat lähes tehottomia panssaroitua alusta vastaan. Tykit vaihdettiin vuonna 1868 takaaladattaviksi Modèle 1868 -tykeiksi. Kuusi 240 millimetrin tykkiä asennettin keskelle tykkikantta ja kaksi 194 millimetrin tykkiä korvasivat alkuperäiset yläkannen tykit. Tulenjohtotorni oli avokattoinen ja sen suojana oli 100 millimetrin panssarointi.
760 millimetriä paksu puinen runko oli täysin verhottu 120 millimetrin valurautalevyin. Panssarointi kattoi 5,4 metriä vesirajasta ja kaksi metriä vesirajan alle.
Alukset
Nimi | Telakka | Kölinlasku | Vesille | Valmistui | Kohtalo |
---|---|---|---|---|---|
Gloire | Arsenal de Toulon | 4. maaliskuuta 1858 | 24. marraskuuta 1859 | elokuu 1860 | |
Invincible | Arsenal de Toulon | 1. toukokuuta 1858 | 4. huhtikuuta 1861 | maaliskuu 1862 | |
Normandie | Arsenal de Cherbourg | 14. syyskuuta 1858 | 10. maaliskuuta 1860 | 13. toukokuuta 1862 |
Lähteet
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860-1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5. (englanniksi)