Glen Wesley

Ennen ammattilaisuraansa Wesley pelasi vuosina 1983–1987 yhden kauden Red Deer Rustlersissa Alberta Junior Hockey Leaguessa (AJHL) ja kolme täyttä kautta Portland Winter Hawksissa Western Hockey Leaguessa (WHL). Hänet valittiin kahdella viimeisellä kaudella (1985–1986 ja 1986–1987) WHL:n läntisen konferenssin ensimmäiseen tähdistökentälliseen ja vuonna 1987 hän edusti Kanadaa jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa.

Boston Bruins varasi Wesleyn NHL:ään numerolla kolme kesän 1987 varaustilaisuuden ensimmäisellä kierroksella. Hän aloitti NHL-uransa saman vuoden syksyllä ja onnistui heti vakiinnuttamaan paikkansa Bruinsin vakiokokoonpanossa joutumatta pelaamaan yhtään ottelua farmisarjoissa. Hän teki tulokaskaudellaan 37 pistettä 79:ssä runkosarjaottelussa, seitsemän maalia ja 30 syöttöpistettä, ja 14 pistettä 23:ssa pudotuspeliottelussa, kuusi maalia ja kahdeksan syöttöpistettä. Hän pelasi keväällä 1988 Stanley Cupin loppuotteluissa, joissa Edmonton Oilers kuitenkin voitti Bruinsin suoraan neljässä ottelussa. Plus-miinustilastossa Wesley saavutti ensimmäisellä kaudellaan NHL-uransa toiseksi parhaan lukeman +21. Hänen korkein plus-miinuslukemansa NHL:ssä on +23 kaudelta 1988–1989.

Wesley jatkoi Bruinsissa aina elokuuhun 1994 asti, jolloin hänet myytiin Hartford Whalersiin vaihdossa Whalersin ensimmäisen kierroksen varausvuoroihin vuosina 1995–1997. Wesley oli tehnyt kaikilla seitsemällä Bostonissa pelaamillaan kausilla yli 30 runkosarjapistettä ja kahdesti yli 50 pistettä. Parhaimmillaan hän teki noina vuosina 58 pistettä yhden kauden aikana, 14 maalia ja 44 syöttöpistettä kaudella 1993–1994, joka myös jäi hänen uransa parhaaksi pistemääräksi. Vuonna 1989 hän oli mukana NHL:n tähdistöottelussa ja vuonna 1990 hän pelasi toista kertaa Stanley Cupin loppuotteluissa, joissa Bruins hävisi toistamiseen Oilersille, voitoin 1–4.

Vuosinaan Hartford Whalersissa/Carolina Hurricanesissa (Whalers siirtyi Pohjois-Carolinaan ja vaihtoi nimensä vuonna 1997) Wesley ei kyennyt tekemään pisteissä samanlaisia tehoja kuin Bruins-aikanaan. Hänen paras pistemääränsä vuoden 1994 jälkeisiltä vuosilta on 32 pistettä kaudelta 1996–1997. Hänestä tuli kuitenkin joukkueelleen tärkeä puolustava puolustaja (stay-at-home defenseman). Plus-miinustilastossa hänen parhaita kausiaan Hurricanesissa olivat kaudet 1998–1999 (+14) ja 2003–2004 (+18), joina molempina hän johti joukkueensa sisäistä tilastoa. Vuonna 2002 hän oli jo kolmatta kertaa mukana pelaamassa Stanley Cupin voitosta, mutta mestaruus jäi edelleen saavuttamatta Carolinan hävittyä Detroit Red Wingsille voitoin 1–4.

Wesleyn ura Hurricanesissa päättyi hetkeksi keväällä 2003, jolloin Toronto Maple Leafs hankki hänet miehistöönsä ennen siirtorajan umpeutumista vaihdossa toisen kierroksen varausvuoroon, mutta pelattuaan Maple Leafsissa kauden loppuun, hän palasi vapaana pelaajana Hurricanesiin heinäkuussa 2003. Vuonna 2006 hän viimein voitti Hurricanesissa Stanley Cup -mestaruuden seuran voitettua loppuotteluissa Edmonton Oilersin voitoin 4–3. Ennen tuota mestaruutta Wesley oli pisimpään pelannut aktiivipelaaja, joka ei ollut voittanut Stanley Cupia.

Kesäkuussa 2008, kauden 2007–2008 jälkeen, Wesley ilmoitti lopettavansa pelaajauransa. Hän pelasi 20 kautta kestäneellä NHL-urallaan yhteensä 1 457 runkosarjaottelua, joissa teki 537 tehopistettä, 128 maalia ja 409 syöttöpistettä. Pudotuspeleissä hän pelasi 169 ottelua, joissa teki 52 tehopistettä, 15 maalia ja 37 syöttöpistettä. Helmikuussa 2009 Carolina Hurricanes jäädytti hänen pelinumeronsa, numeron 2.