Glen Campbell

Glen Campbell (22. huhtikuuta 1936 Billstown, Arkansas – 8. elokuuta 2017 Nashville, Tennessee) oli yhdysvaltalainen country- ja popmusiikin esittäjä.[1] Hän sai Grammy- ja Dove-palkinnot, ja hänen hitteihinsä kuuluvat ”Gentle On My Mind”, ”By the Time I Get to Phoenix”, ”Southern Nights”, ”Rhinestone Cowboy” ja ”Wichita Lineman”. Kuusi vuosikymmentä kestäneen uran aikana hänen levyjään myytiin yli 45 miljoonaa.[2]

Glen Campbell
Glen Campbell vuonna 1969.
Henkilötiedot
Syntynyt	22. huhtikuuta 1936 Billstown
Kuollut	8. elokuuta 2017 (81 vuotta) Nashville
Ammatti	laulaja, lauluntekijä, muusikko, näyttelijä
Muusikko
Tyylilajit	country, folk, gospel, rock, pop
Soittimet	laulu, kitara, bassokitara, banjo
Levy-yhtiöt	Atlantic Records, Capitol Records, Liberty Records, MCA Records, Surfdog Records ja Crest Records
Aiheesta muualla
www.glencampbell.com
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Perhe oli musikaalinen ja hänen on sanottu soittaneen kitaraa paikallisissa tanssitilaisuuksissa ja radiolähetyksissä 6-vuotiaana. Lisäksi hän hallitsi basson, rummut, viulun, mandoliinin ja huuliharpun.[3] 1960-luvun alussa Campbell sai useita singlejään country-listoille.

Ennen soolouransa tunnetuinta vaihetta hän oli myös kysytty studiomuusikko, vaikka hänellä ei ollut muodollista koulutusta musiikissa. Hänestä tuli The Wrecking Crew'n jäsen. Hänen erityisosaamistaan oli 12-kielisen kitaran soitto, ja hän teki arvostetun sooloalbumin The Astounding 12-String Guitar of Glen Campbell. Hän osallistui esimerkiksi The Beach Boysin, Elvis Presleyn ja Ricky Nelsonin levytyksiin.[3][4] Brian Wilsonin vetäydyttyä esiintymisistä Campbell oli lyhyen aikaa The Beach Boysin jäsenenä, mutta soolouran alkaessa menestyä hän erosi yhtyeestä.

Campbell näytteli John Waynen vastanäyttelijänä elokuvassa Kova kuin kivi (1969) ja ansaitsi Oscar-ehdokkuuden elokuvan tunnussävelmän laulamisesta. Hän esiintyi varietee-televisiosarjassa The Glen Campbell Goodtime Hour vuosina 1969–1972.[5][2]

Campbell jatkoi uraansa 2000-luvun puolelle. Hänet otettiin Hollywood Walk of Fameen ja vuonna 2005 Country Music Hall of Fameen.[6] Hän julkaisi vuonna 1994 omaelämäkertateoksensa Rhinestone Cowboy.

Hänet pidätettiin marraskuussa 2003 rattijuopumuksesta epäiltynä. Hän tunnusti syyllisyytensä törkeään rattijuopumukseen ja onnettomuuspaikalta pakenemiseen ja vietti 10 päivää vankeudessa.[2]

Kesäkuussa 2011 Campbell kertoi, että hänellä oli todettu Alzheimerin tauti. Hän oli kärsinyt muistihäiriöistä vuosia.[7] Campbell teki jäähyväiskiertueen ”Goodbye Tourin” yhdessä kolmen lapsensa kanssa. 151 konserttia käsittäneen kiertueen viimeinen konsertti oli 30. marraskuuta 2012 Napassa Kaliforniassa. Vuonna 2014 Campbell julkaisi "I'll Be Me" -nimisen dokumenttielokuvan, jossa hän kertoo Alzheimerin taudista ja sen vaikutuksista hänen elämäänsä avoimesti.[8][2][9] Campbellin"I'll Be Me" -elokuva ja elokuvassa esitetty Campbellin uusi musiikin tuotanto saivat lukuisia elokuva-alan palkintoja, kuten Grammyn vuonna 2016.[10] Elokuvassa ollut musiikki oli myös ehdokkaana Oscars-gaalan "Best Achievement in Music Written for Motion Pictures, Original Song"-kategoriassa, mutta ei voittanut.[10]

Campbell kuoli 8. elokuuta 2017 81-vuotiaana Tennesseen Nashvillessä pitkäaikaisiin Alzheimerin taudin oireisiin.[6][11]

Vuonna 2019 Jimmy Webbin kirjoittama ja Campbellin tulkitsema single ”Wichita Lineman” (1968) valittiin mukaan Yhdysvaltain kongressin kirjaston National Recording Registry -kokoelmaan, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä yhdysvaltalaisia äänitteitä.[12]