Glaston

Alun perin metsäalalla toiminut yritys perustettiin vuonna 1870 Kyröskoskella[4], jolloin Lars Johan Hammarén ja Gustaf Oscar Sumelius ostivat kosken läheltä vesivoimaa hyödyntävän puuvillakutomon. Yrityksen nimeksi tuli Hammarén & Co.[7] Hammarén ja Sumelius perustivat tehtaan yhteyteen August Nybergin kanssa myös puuhiomon ja tuulimyllyn.[8]

Puuhiomo perustettiin vuonna 1872, paperitehdas vuonna 1878 ja saha vuonna 1912.[7] 1910-luvulla perustettiin myös sähkövoimalaitos.[9]

Yhtiö otti 1930-luvulla käyttöön uuden paperikoneen ja aloitti kartongin tuotannon.[9]

Vuonna 1941 yhtiö otti käyttöön nimen O/y Kyro A/b.[9] Kyron tuotanto laajeni tapetti- ja aikakauslehtipaperiin 1950- ja 1960-luvuilla.[9]

Lasiin Kyro alkoi erikoistua vuonna 1981 ostettuaan lasiteollisuusyritys Tamglass Oy:n[4]. Vuonna 1985 ostettiin myös automaatio- ja ohjaustekniikkaa toimittanut Tecnomen Oy.[10]

1990-luvun puoleenväliin asti Kyro keskittyi metsäteollisuuteen liittyvän liiketoimintansa myymiseen.[11] Kyron saha- ja metsäteollisuustoiminta oli päätetty eriyttää erillisiksi yhtiöiksi 1980- ja 1990-lukujen taitteessa.[8]

Kesäkuussa 1991 Tamglass osti HBI Tempering Systemsin. Philadelphian lähistöllä sijainnut yritys valmisti lasiteollisuudelle karkaisulaitoksia. Kaupan myötä Tamglass siirsi Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan markkinoitavien koneiden valmistuksen Yhdysvaltoihin.[12]

Vuonna 1992 Kyron päätuotteita olivat tapettipaperi, kartonki, sahatavara, turvalasikoneet ja turvalasi. Liikevaihdosta noin 75 prosenttia saatiin puunjalostuksesta.[13]

Kesäkuussa 1995 Metsä-Serla osti Oy Kyro Board & Paper Ltd:ksi yhtiöitetyn yrityksen, joka oli keskittynyt kartonki- ja paperituotantoon sekä sahatoimintaa hoitaneen Oy Kyro Wood Ltd:n. Itselleen Kyro jätti Kyröskosken voimalaitoksen, tietoliikenteeseen ja kulunvalvonnan teknologiaan erikoistuneen Tecnomenin, Tamglassin, joka valmisti autolasia ja lasikoneita sekä osuuden Raumalle suunnitellusta Metsä-Rauman sellutehtaasta.[14]

Tammikuussa 1996 Pentti Yliheljo aloitti toimitusjohtajana Kai Matikaisen seuraajana.[15] Kyro osti sveitsiläisen turvalaseihin erikoistuneen Cattin Machines -yhtiön.[9]

Kyro listautui Helsingin pörssiin kesäkuussa 1997[16]. Konsernissa oli kolme liiketoiminta-aluetta: turvalasikoneita valmistava Tamglass, henkilöhakujärjestelmin erikoistunut Tecnomen ja energiayhtiö Kyro Power.[17]

Maaliskuussa 2001 Kyro Oyj Abp jaettiin kahdeksi yhtiöksi: Kyro Oyj Abp:hen ja Tecnomen Holding Oyj:hin.[10] Kyro sai Tecnomenin listautumisesta 40 miljoonan euron myyntivoiton.[11]

Loppuvuonna 2002 Kyro kertoi ostavansa italialaisen Z. Bavellonin, joka valmisti lasin esikäsittelykoneita sekä hollantilaisen Glaston, joka myi Z. Bavellonin tuotteita. Kaupan arvo oli 66 miljoonaa euroa.[11] Tampereelta ostettiin Uniglass Oy.[18]

Tamglassin ja Bavellonin yhdistyessä syntyi Glaston Technologies.[18]

Helmikuussa 2007 Kyro ilmoitti muuttavansa nimensä Glastoniksi, sillä Glaston oli ollut yhtiön päätoimiala vuodesta 2003 lähtien. Yhtiö säilytti tuotemerkkeinään myös Tamglassin ja Bavellonin. Yhtiö oli päättänyt luopua toisesta liiketoiminta-alueestaan, energian tuotannosta. Kyron voimalaitos myytiin M-Realille kesällä.[19] [20]

Keväällä 2009 Interpane Glass Oy osti Glastoniin kuuluneelta Tamglass Lasinjalostukselta eristys- ja arkkitehtuurilasiin keskittyneet jalostustoiminnot.[21]

Pääkonttorinsa Glaston siirsi Tampereelta Helsinkiin kesäkuussa 2011.[22]

Lokakuussa 2012 kerrottiin, että Glaston myy Software Solutions -liiketoiminta-alueensa, joka oli syntynyt vuonna 2007 Glastonin ostaessa Albat + Wirsam Software Groupin.[23]

Elokuussa 2014 Glaston osti suomalaisen Glassrobots-yhtiön tuotteiden teollisoikeudet.[24]

Kesäkuussa 2017 Glastonin suurimmaksi omistajaksi tuli Ahlström Capital (18 %), kun se osti aiemmin G. W. Sohlbergin omistamat osakkeet.[25]

Glaston tiedotti tammikuussa 2019 ostavansa sveitsiläis-saksalaisen lasinjalostusalalla toimivan Bystronic Maschinen AG:n ja Bystronic Lenhardt GmbH:n tytäryhtiöineen 68 miljoonalla eurolla.[26] Yhtiöt olivat lähes saman suuruiset, esimerkiksi vuonna 2017 Glastonin liikevaihto oli 110 miljoonaa euroa ja Bystronic glassin 107 miljoonaa euroa. Bystronic glassin tuotteita olivat esimerkiksi arkkitehtuurimarkkinoille suunnatut eristyslasinvalmistuslinjat ja ajoneuvo- ja näyttölasien esikäsittelylinjat. Kaupan vuoksi järjestettiin noin 32 miljoonan euron osakeanti, josta lähes puolet oli suunnattu yhtiön suurimmille omistajille.[4] Anti ylimerkittiin.[27]

Tammikuussa 2020 Glaston teki organisaatiouudistuksen, jossa sille tuli kolme liiketoiminta-aluetta.[28]

Yhtiön pitkäaikaisen toimitusjohtajan Arto Metsäsen jäädessä eläkkeelle hänen seuraajakseen nimitettiin Anders Dahlblom[29], joka aloitti työnsä tammikuussa 2021.[3] Elokuussa julkaistiin yhtiön päivitetty strategia, jossa yhtiön maantieteellinen painopiste oli Kiinassa, jossa kasvupotentiaali on suurinta.[3] Marraskuussa kerrottiin, että Cimec osti Glastonin lasinkäsittelyliiketoiminnan Saksasta. Saksalaiset työntekijät eivät kuuluneet kauppaan, vaan Glastonin henkilöstö jäi yhtiön palvelukseen. Glaston aikoi keskittyä valmistamaan autojen lasinvalmistuksessa käytettäviä koneita, lämpökäsittelykoneita sekä eristyslasin valmistuslaitteita.[30]

Glastonilla on kolme liiketoiminta-aluetta:[3] [31]

Glaston Heat Treatment Technologies valmistaa lämpökäsittelykoneita lasin tasokarkaisuun, taivutukseen, taivutuskarkaisuun ja laminointiin.[3] Segmentti toimii pääosin Suomessa.[32]

Glaston Insulating Glass Technologies on keskittynyt eristyslasin tuotantolinjoihin, joita käytetään arkkitehtuurilasin jalostuksessa.[3] Segmentti toimii pääosin Saksassa.[32]

Glaston Automotive & Display Technologies tuottaa erilaisia ratkaisuja ajoneuvo- sekä kaluste- ja laitelasin jalostukseen, esimerkiksi lasinleikkauslaitteita ja kokonaisia esikäsittelylinjoja, joilla valmistetaan ajoneuvo-, laitteisto- ja näyttölaseja.[3] Segmentti toimii pääosin Sveitsissä,[32] Kiinassa se valmistaa ajoneuvoteollisuuden lasin esikäsittelylaitteita.[33]

Vuonna 2021 huollon osuus kokonaisliikevaihdosta oli noin kolmannes.[3] Huoltoon kuuluu perushuoltoa, varaosamyyntiä sekä vanhojen laitteiden modernisointia.[32]

Glaston tekee tuotekehitystä esimerkiksi DIMECC Oy:n tekoälyyn keskittyvän MIDAS-projektin kautta, jossa on mukana myös muun muassa Novatron, Nokia Technologies, Epec ja Tampereen yliopisto.[34]

Maaliskuussa 2023 Glastonin suurimmat osakkeenomistajat olivat Ahlstrom Capital, Hymy Lahtinen Oy, Varma, Ilmarinen sekä OP-Suomi.[35]