Glasgow’n kooma-asteikko
Glasgow'n kooma-asteikko (GCS, Glasgow Coma Scale/Score) on lääketieteessä käytettävä henkilön tajunnantason arviointiin kehitetty asteikko. Asteikon pienin arvo on 3 (syvä tajuttomuus tai kuolema) ja suurin arvo 15 (täysin hereillä oleva henkilö). Asteikkoa ei ole tarkoitettu pienten lasten tajuttomuuden arviointiin, johon on tehty oma asteikkonsa (engl. Pediatric Glasgow Coma Scale). Glasgow'n asteikkoa voidaan käyttää myös potilaan ennusteen arviointiin, esimerkiksi aivovammapotilailla heikko tajunta (GCS <8) vuorokauden kuluttua vammasta viittaa huonoon ennusteeseen.
Historia
Glasgow’n kooma-asteikko on saanut nimensä Glasgow’n yliopiston mukaan siellä työskennelleiden neurokirurgian professorien Graham Teasdalen ja Bryan J. Jennettin kehitettyä ja julkaistua asteikon vuonna 1974.
Asteikon käyttäminen
Glasgow'n kooma-asteikossa on kolme osaa: silmien avaaminen (1–4 pistettä), puhevaste (1–5) ja liikevaste (1–6). Nämä kaikki testataan, ja muistiin merkitään sekä kokonaispistemäärä että pisteet jokaisesta osiosta erikseen. Liikevasteen testaamiseksi voidaan tuottaa kipua esimerkiksi painamalla silmäkuopan yläpuolista supraorbitaalihermoa, kynsivallia tai rintalastaa. Reagointi kipuun fleksiolla tarkoittaa nopeaa yläraajojen koukistusta liittyneenä hartioiden nostoon. Reagointi ekstensiolla tarkoittaa kyynärnivelen ojennusta ja käsivarren sisäänkääntymistä ja merkitsee yleensä vakavampaa aivovammaa kuin reagointi fleksiolla. Jos potilas on intuboitu eikä puhevastetta näin ollen pysty testaamaan, puhevasteen kohdalle merkitään "intuboitu".
GCS-asteikko kertoo aivovamman vakavuudesta karkeasti ottaen siten, että alle 8 pistettä merkitsee vakavaa vammaa, 9–12 pistettä keskivaikeaa vammaa ja yli 13 pistettä lievää vammaa. Henkilön tajunnantason arviointi pitäisi suorittaa vamman jälkeen aluksi tiheästi (15–30 minuutin välein) ja sairaalassa tilan vakaannuttua esimerkiksi kuuden ja 24 tunnin kuluttua, jotta tajunnantason muutoksia voidaan tarkkailla.
Glasgow'n kooma-asteikon hyviä puolia ovat helppous, toistettavuus ja yleismaailmallinen käyttö. Heikkouksina pidetään muun muassa sitä, että asteikko on liian karkea lieville vammoille ja että tajunnan taso ei välttämättä korreloi kudosvaurion vakavuuteen.[1]
Toiminto | Reagointi | Pisteet |
---|---|---|
Silmien avaaminen | Spontaanisti | 4 |
Puheelle | 3 | |
Kivulle | 2 | |
Ei vastetta | 1 | |
Puhevaste | Orientoitunut | 5 |
Sekava | 4 | |
Irrallisia sanoja | 3 | |
Ääntelyä | 2 | |
Ei mitään | 1 | |
Paras liikevaste | Noudattaa kehotuksia | 6 |
Paikallistaa kivun | 5 | |
Väistää kipua | 4 | |
Fleksio kivulle | 3 | |
Ekstensio kivulle | 2 | |
Ei vastetta | 1 | |
Yhteensä | 3–15 pistettä |
Lähteet
- Duodecim Käypä Hoito (2005). Alaranta H ym. Glasgow Coma Score ja sen arviointi (Arkistoitu – Internet Archive)