Giovanni Fattori

Giovanni Fattori (1825 Livorno – 1908 Firenze) oli Livornossa syntynyt italialainen taidemaalari ja yksi Macchiaioli-ryhmän johtajista.[1]

Giovanni Fattori
Giovanni Fattorin omakuva vuodelta 1854.
Giovanni Fattorin omakuva vuodelta 1854.
Henkilötiedot
Syntynyt1825
Livorno, Italia
Kuollut1908
Firenze, Italia
Kansalaisuus italialainen
Taiteilija
Ala kuvataiteilija
Taidesuuntaus Macchiaioli
Il campo italiano dopo la Battaglia di Magenta, 1861.

Macchiaioli oli Italian maalaustaiteessa vaikutusvaltainen ryhmä, joka sai nimensä 1850-luvulla kehitetystä la macchia -tekniikasta (”tahra”, ”läiskä”, ”nopea luonnos”). Macchia viittasi spontaaniuteen ja välittömyyteen, värin lisäämiseen suoraan kohteen havainnoinnin yhteydessä.[2] Macchiasta tuli ajan poliittisen tilanteen, Risorgimenton, kautta myös kansallinen tai nationalistinen maalaustyyli. Monet Macchiaioli-taiteilijat osallistuivatkin Italian yhdistymissotiin ja heidän kantapaikkansa, Firenzen Caffè Michelangiolo oli myös aktivistien kokoontumispaikka.[3] Fattori oli macchiaioli-taidemaalareista kaikkein tuotteliain ja monipuolisin.[4] Hän piti itseään realistina ja maalasi lukuisia erilaisia aiheita: sota-aiheita, muotokuvia, maisemia, sisätiloja, talonpoikien ja kauppiaiden elämää. Hänen töissään yhdistyivät macchian mukanaan tuoma valon tallentava impulsiivisuus ja sosiaalisesti kantaa ottava realismi.[5]

Monet ryhmän jäsenet tarjoutuivat vapaaehtoisiksi Giuseppe Garibaldin joukkoihin; Fattori maalasikin teoksen Garibaldi a Palermo vuosina 1860–1862.[6] Vaikka Fattori ei liittynyt taisteluihin, hän toimi kuriirina vasemmistolaisille vallankumousvuosina 1848–1849. Hän maalasi taisteluaiheita johdonmukaisemmin kuin muut ryhmän taiteilijat.[7] Fattori saikin ensin huomiota sarjallaan sota-aiheisia maalauksia, jonka hän aloitti vuonna 1859. Hän piti tärkeinä ajan ranskalaisten taidemaalareiden innovaatioita, esikuvanaan erityisesti Edgar Degas. Hänen maineensa kasvoi taidokkaiden etsausten ja kaiverrusten myötä.[1]

Viimeisinä vuosinaan Fattori eli maineestaan huolimatta köyhyydessä ja antoi Firenzessä oppitunteja piirustuksessa. Yksi hänen lahjakkaimmista oppilaistaan oli Amedeo Modigliani.[8]

Lähteet
  • W. S. Di Piero: Out of Eden: essays on modern art. University of California Press, 1991. ISBN 9780520070653. Teoksen verkkoversio.

Viitteet
  1. Gloria Fossi, Mattia Reiche, Marco Bussagli: Italian art: painting, sculpture, architecture from the origins to the present day, s. 331. Giunti Editore, 2000. ISBN 9788809017719. Teoksen verkkoversio.
  2. Di Piero 1991, s. 7–8.
  3. Di Piero 1991, s. 9.
  4. Di Piero 1991, s. 11.
  5. Di Piero 1991, s. 22.
  6. Zygmunt G. Barański: ”Eugenia Paulicelli: Art in Modern Italy: from the Macchiaioli to the Transavanguardia”, The Cambridge companion to modern Italian culture, s. 243–244. Cambridge University Press, 2001. ISBN 9780521559829. Teoksen verkkoversio.
  7. Albert Boime: The art of the Macchia and the Risorgimento: representing culture and nationalism in nineteenth-century Italy, s. 10–11. University of Chicago Press, 1993. ISBN 9780226063300. Teoksen verkkoversio.
  8. Di Piero 1991, s. 23.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.