Gilles de Rais

Gilles de Rais (syyskuu 1405 – 26. lokakuuta 1440 Nantes) oli ranskalainen sarjamurhaaja, sotilas, aristokraatti ja vähän aikaa kansallissankari. Hänet tuomittiin satojen lasten kiduttamisesta, raiskaamisesta ja murhaamisesta[1]. Yhdessä Erzsébet Báthoryn kanssa häntä on pidetty nykyaikaisten sarjamurhaajien edeltäjänä.

Gilles de Rais'n fantasiamuotokuva 1800-luvulta. De Rais'n ulkomuotoa esittäviä aikalaiskuvia ei ole olemassa.

Elämä
Gilles de Raisin vaakuna.

Gilles de Rais syntyi Bretagnen ja Poitoun rajalla rikkaaseen Montmorency-Lavalin aatelisperheeseen 1404/1405. Vuosina 1427–1435 hän toimi komentajana kuninkaallisessa armeijassa ja oli mukana Jeanne d'Arcin joukoissa 1429. Joskus de Rais'n asemaa Jeanne d'Arcin armeijassa on suurenneltu, mutta todellisuudessa hän komensi vain noin kolmeakymmentä miestä: vastaavia komentajia oli kymmeniä. Hän ei myöskään toiminut Jeanne d'Arcin henkivartijana, kuten joskus on väitetty. Suurin de Rais'n näistä taisteluista saama kunnianosoitus oli puoliseremoniallinen marsalkan arvo, jonka hän sai yhdessä kolmen muun komentajan kanssa kuningas Kaarle VII:n kruunajaispäivänä 1429.

Vuonna 1435 de Rais eläköityi armeijasta. Näihin aikoihin hän oman todistuksensa mukaan aloitti okkultistiset kokeilut Francois Prelati -nimisen miehen ohjauksessa. Prelati kertoi de Rais'lle, että tämä saisi tuhlaamansa varat takaisin uhraamalla lapsia Barron-nimiselle demonille. Vuonna 1440 de Rais kidnappasi erään pappismiehen, mikä johti Nantesin piispan tutkintaan, jonka yhteydessä de Rais'n vuosien aikana tekemät rikokset paljastuivat. De Rais tunnusti murhat sekä pedofiiliytensä ja homoseksuaalisuutensa, kun häntä uhattiin kiduttaa. De Rais ja hänen apurinsa Henriet ja Poitou teloitettiin Nantesissa 26. lokakuuta 1440.

Ihmisten mieliin de Rais ei silti jäänyt niinkään lastenmurhaajana kuin verenhimoisena Ritari Sinipartana, jonka pelättiin naivan rikkaita naisia ja murhaavan heitä perinnön vuoksi.[1]

Rikokset

Gilles de Rais houkutteli pikkupoikia kartanoonsa, jossa hän raiskasi, kidutti ja silpoi heidät, joi heidän vertaan ja usein masturboi kuolevien uhriensa äärellä. De Rais'n surmaamien lasten määrää ei tarkasti tiedetä: sen arvioidaan olevan 140:n ja 200:n välillä. Uhrit olivat iältään kuuden ja kahdeksantoista välillä ja edustivat molempia sukupuolia: vaikka de Rais suosikin poikia, hän kaappasi myös tyttöjä, mikäli hänen palvelijansa Poitou ja Henriet eivät poikia onnistuneet saamaan.

Lavastusepäilyt

Jotkut ovat epäilleet, että kirkko lavasti de Rais'n murhaajaksi ja kerettiläiseksi, koska halusi hänen maansa. Kirkko ei kuitenkaan saanut de Rais'n maita, vaan ne jaettiin paikallisille aatelisille. Lisäksi de Rais tuomittiin sekä kirkollisessa että maallisessa oikeudessa. Salaliiton hänen lavastamisekseen olisi pitänyt olla hyvin laaja.

Lähteet

Viitteet
  1. Hans Biedermann: Suuri symbolikirja, s. 254–255. Suom. Pertti Lempiäinen. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.