Gerontologia

Gerontologia on ikääntymisen ja vanhenemisprosessin tutkimusta. Se poikkeaa geriatriasta, joka on vanhuuden sairauksien ja niiden hoitomuotojen tutkimukseen keskittynyt lääketieteen osa-alue.

Gerontologia on monitieteistä ja siinä on yhtymäkohtia biologiaan, psykologiaan, sosiologiaan ja terveystieteisiin. Gerontologian tutkimuksen kohteena voi olla muun muassa:

  • ikääntymisen fyysisten, psykologisten ja sosiaalisten näkökohtien tutkimus
  • ikääntyvän väestön yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimus
  • kokemuksellinen vanheneminen ja elämänkulku
  • vanhenemisen syiden ja seurausten selvittäminen ja esim. pitkäikäisyyden salaisuuksien tutkimus.

Gerontologiaa voi opiskella Suomessa pääaineena Jyväskylän yliopistossa, jossa gerontologian opetusta ja tutkimusta tarjotaan eri tiedekunnissa. Monissa muissa yliopistoissa gerontologiaa tarjotaan sivuaineena. Myös Suomen gerontologian tutkimuskeskus on sijoittunut Jyväskylään. Gerontologiaa ja kansanterveystiedettä opiskelleet voivat työskennellä muun muassa tutkijana, osastonhoitajana, projektipäällikkönä ja lehtorina[1].

Gerontologian osa-alueita

Terveysgerontologia käsittelee biologisten vanhenemismuutosten lisäksi ikääntyvien ihmisten terveyttä ja toimintakykyä. Tarkastelun kohteena ovat myös terveyden, toimintakyvyn, liikunnan ja vanhenemisen väliset yhteydet. Muita teemoja ovat väestön ikääntyminen ja gerontologia tieteenalana.

Psykogerontologia tarkastelee psyykkisiä vanhenemismuutoksia ja toimintakykyisyyttä, sekä ikääntymisen ja mielenterveyden välisiä yhteyksiä.

Kasvatusgerontologia perehtyy elinikäisen oppimisen mahdollisuuksiin, aikuisten ja ikääntyneiden ihmisten oppimisen ohjaamiseen, sekä ikääntyneille ihmisille suunnattuun aikuiskasvatukseen.

Sosiologia ja sosiaaligerontologia käsittelee vanhenemista yksilöllisenä, kulttuurillisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä, sekä ikä- ja elämänvaihetutkimuksena. Lisäksi tarkastellaan iäkkäiden ihmisten asemaan ja elinoloihin liittyviä asioita, sekä vanhuspolitiikan ja -työn nykytilaa ja tulevaisuutta. Kulttuurillinen perspektiivi painottaa iän ja ikääntymisen merkityksiä, mielikuvia ja itsemäärityksiä sekä näiden historiallista muuttumista.

Katso myös

Lähteet
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.