Gergely Kulcsár

Kulcsár saavutti ensimmäisen arvokisamitalinsa Tukholman EM-kilpailuissa 1958 sijoittumalla pronssille tuloksella 75,26 m. Hän voitti neljänneksi sijoittuneen ranskalaisen Michel Macquet’n vain kahdeksalla senttimetrillä. Rooman kesäolympialaisissa 1960 hän saavutti pronssia tuloksella 78,57 m. Belgradin EM-kilpailuissa 1962 hän sijoittui viidenneksi tuloksella 76,89 m. Tokion kesäolympialaisissa 1964 hän saavutti hopeaa tuloksella 82,32 m. Hänet voitti tuolloin vain suomalainen Pauli Nevala, joka puolestaan Budapestin EM-kilpailuissa 1966 jäi mitalien ulkopuolelle hävittyään 18 senttimetrin erolla tuloksen 80,54 m heittäneelle ja pronssia ottaneelle Kulcsárille.

Viimeisen arvokisamitalinsa Kulcsár saavutti Méxicon kesäolympialaisissa 1968, kun hän heitti ennätyksensä[1] 87,06 m ja saavutti Neuvostoliiton Jānis Lūsisin ja Suomen Jorma Kinnusen takana pronssia. Ateenan EM-kilpailuissa 1969 Kulcsár heitti tuloksen 81,14 m ja sijoittui neljänneksi. Münchenin kesäolympialaisissa 1972 hän ei edennyt karsinnasta loppukilpailuun.

Kulcsár toimi vuoden 1964 kesäolympialaisisten päättäjäisissä ja vuosien 1968 ja 1972 kesäolympialaisten avajaisissa Unkarin joukkueen lipunkantajana. Universiadeista hän voitti kultaa vuonna 1961, hopeaa vuonna 1959 ja pronssia vuonna 1963.[1] Kulcsárin lisäksi ainoastaan Jan Železný, Jānis Lūsis, Steve Backley, Seppo Räty ja naisheittäjä Barbora Špotáková ovat voittaneet keihäänheitossa mitalin vähintään kolmissa peräkkäisissä olympiakisoissa.

Kulcsár voitti urallaan yhteensä 12 Unkarin mestaruutta ja oli maansa ensimmäinen 80 metriä ylittänyt keihäänheittäjä. Hän toimi urheilu-uransa jälkeen Unkarin heittolajien päävalmentajana, muun muassa Miklós Némethin valmentajana ja Kuwaitin heittolajivalmentajana. Kulcsár kuoli 86-vuotiaana 12. elokuuta 2020.[2][3]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gergely Kulcsár Wikimedia Commonsissa

• Gergely Kulcsár Kansainvälinen olympiakomitea. (englanniksi)