Gerardus ’t Hooft

Gerardus ’t Hooft (IPA: xeːrɑrt ət hoːft], s. 5. heinäkuuta 1946) on alankomaalainen fyysikko, joka on tutkinut heikkoa vuorovaikutusta. Hän sai Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1999 yhdessä Martinus J. G. Veltmanin kanssa heikon vuorovaikutuksen kvanttiluonteen valaisemisesta matemaattisen kenttäteorian avulla.[1] Hän työskentelee teoreettisen fysiikan professorina Utrechtin yliopistossa.[2] Asteroidi 9491 Thooft on nimetty hänen kunniakseen, ja t'Hooft on kirjoittanut sille leikkimielisen perustuslain siltä varalta, että asteroidi myöhemmin asutetaan.[3]

Gerardus ’t Hooft
Gerardus ’t Hooft vuonna 2008.
Gerardus ’t Hooft vuonna 2008.
Henkilötiedot
Syntynyt5. heinäkuuta 1946
Den Helder, Alankomaat
Kansalaisuus Alankomaat Alankomaalainen
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja Martinus J. G. Veltman
Instituutti Utrechtin yliopisto
Tutkimusalue Fysiikka
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin fysiikanpalkinto (1999)
Lorentz-mitali (1986)
Wolfin palkinto
Aiheesta muualla
webspace.science.uu.nl/~hooft101

Hän on saanut myös Wolfin palkinnon fysiikasta vuonna 1981.[4]

Lähteet
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.