George William Gordon

George William Gordon (n. 1820 – 23. lokakuuta 1865) oli tuolloin brittien hallitsemalla Jamaikalla elänyt liikemies ja tilanomistaja. Gordon alkoi puhua Jamaikan mustien tukalan tilanteen puolesta. Morant Bayn kapinan jälkimainingeissa hänet teloitettiin sotaoikeudessa laittomasti väitettyjen kapinallisyhteyksiensä takia, joita ei suurella todennäköisyydellä todellisuudessa ollut. Gordonista tuli myöhemmin Jamaikalainen kansallissankari ja nationalismin symboli.

George William Gordon
Valokuvassa 1860-luvulta.
Valokuvassa 1860-luvulta.
Henkilötiedot
Syntynytn. 1820
St. Andrew, Jamaika
Kuollut23. lokakuuta 1865
Morant Bay, Jamaika
Ammatti liikemies ja tilanomistaja
Muut tiedot
Tunnustukset Jamaikan kansallissankari

Elämäkerta
Muotokuva vuodelta 1867.

Nuoruus

George William Gordon syntyi vuoden 1820 paikkeilla[1] St. Andrewissa lähellä Mavis Bankia Jamaikalla.[2] Hänen isänsä oli skotlantilainen asianajaja ja tilanomistaja. Äiti oli orjatar. Isä ei ollut juuri tekemisissä aviottoman poikansa kanssa tämän täytettyä 10 vuotta. Tästä huolimatta Gorfdon auttoi isäänsä tämän liiketoiminnan sujuessa huonommin. Hän myös kustansi isänsä muuton takaisin Isoon-Britanniaan.[3]

Ura

Gordon oli rikastunut omalla liiketoiminnallaan. Hänestä tuli tilanomistaja, sekä edustaja Jamaikan edustajakokouksessa. Tilanomistajana Gordon oli saanut ensikäden kokemusta vapaiden mustien työntekijöidensä ja pientilallisten kohtaamista ongelmista. Baptistina hän alkoi myös rakennuttaa kappeleita eri puolille Jamaikaa ja haaveili omasta baptistiseurakunnastaan. Eräs Gordonin nimittämistä kappalaisista oli nimeltään Paul Bogle, jonka yhteys Gordoniin osoittautui myöhemmin kohtalokkaaksi. Orjuus Jamaikalla oli päättynyt jo 1830-luvulla, mutta monien vapaiden mustien tilanne oli huono. Erityisen paljon tyytymättömyyttä herätti tuolloisen Jamaikan kuvernööri Edward Eyren toiminta. Jamaikalla alettiin pitää maan oloja arvostelleita kokouksia, joita järjestämässä mukana oli myöse Gordon. Elokuussa 1865 Gordon järjesti Morant Bayssa kokouksen, josta nimitettiin Paul Boglen lähetystö viemään valituskirjelmä Edward Eyrelle. 80 kilometrin marssin jälkeen pääkaupunki Spanish Townissa heitä ei kuitenkaan suostuttu ottamaan vastaan.[3]

Morant Bayn kapina ja kuolema

Paul Bogle oli alkanut valituskirjelmän jälkeen järjestää salaisia kokouksia, joissa kannustettiin Boglen seuraajia väkivaltaan. Gordon ei näistä kokouksista tietänyt, mutta Boglen toiminta johti väkivaltaiseen yhteenottoon Morant Bayssä ja Morant Bayn kapinan alkuun. Väkivaltaisuuksissa poltettiin plantaaseja ja surmattiin niiden valkoisia omistajia. Lopulta brittiläiset sotilaat ja Blue Mountainsin maroonit tukahduttivat kapinan. Gordonilla ei hyvin todennäköisesti ollut osuutta kapinan toteuttamisessa. Silti hänet pidätettiin Kingstonissa, jossa Gordon oli tuolloin sairaana. Kuvernööri Eyren käskystä hänet tuotiin Morant Bayhin sotilasoikeusistuimen eteen, vaikka Gordonin olisi pitänyt päästä siviilituomioistuimeen. Sotilasoikeusistuin antoi nopean kuolemantuomion. Gordon ja 12 muuta hirtettiin vain kaksi päivää tuomion jälkeen[3] 23. lokakuuta 1865.[2]

Kuoleman jälkeen
Gordon kuvattuna nykyisin kolikkona kiertävässä 10 Jamaikan dollarin setelissä.

Kapinan verisestä jälkiselvittelystä nousi kohu Isossa-Britanniassa. Kruunu määräsi asiaa tutkimaan komission, joka muun muassa totesi Gordonin oikeudenkäynnin ja teloituksen laittomaksi. Eyre erotettiin siirtomaaviraston palveluksesta.[3]

Gordonista tuli Jamaikalainen kansallissankari.[3] Hänet nähtiin Jamaikalaisen nationalismin edelläkävijänä. Tätä mainetta edisti etenkin Roger Miasin näytelmä George William Gordon, jossa hänen kuolemaansa verrataan Jeesuksen kuolemaan.[1] Jamaikan parlamenttitalo nimettiin Gordonin mukaan.[3] Vuonna 1965 hänet nimitettiin Jamaikan kansallissankariksi ja vuodesta 1969 hän esiintyi ensin 10 Jamaikan dollarin seteleissä ja myöhemmin kolikoissa.[1]

Lähteet
  1. George William Gordon The British Museum. Viitattu 26.9.2021. (englanniksi)
  2. George William Gordon The Jamaica Information Service. Viitattu 26.9.2021. (englanniksi)
  3. Valtonen, Pekka: ”Morant Bayn kapina ja sen seuraukset”, Karibian historia. Gaudeamus, 2017. ISBN 978-952-345-516-0.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.