George Smith (kemisti)

George Smith syntyi vuonna 1941 Connecticutin Norwalkissa.[1] Smith suoritti vuonna 1963 alemman korkeakoulututkinnon Haverford Collegesta. Väitöstyönsä hän teki Edgar Haberin ohjauksessa Harvardin yliopistossa. Tohtoriksi Smith valmistui vuonna 1970, ja hän teki vuodet 1970–1975 väitöskirjan jälkeistä tutkimusta Wisconsinin yliopistossa.[2] Hänen ohjaajansa siellä oli Oliver Smithies.[3]

Smith aloitti heinäkuussa 1975 Missourin yliopiston biologisten tieteiden dosenttina. Hänestä tuli apulaisprofessori kesäkuussa 1981.[2] Smith piti vuosina 1983–1984 sapattivapaata, jolloin hän oli vierailevana tutkijana Duken yliopistossa. Siellä hän aloitti pohjatyönsä, joka johti niin sanotun faaginäyttötekniikan kehittämiseen.[4] Smith tutki bakteriofageja ja keksi vuonna 1985 faaginäyttötekniikan.[3] Sen avulla bakteriofageja pystyi käyttämään uusien proteiinien tekemiseen.[5]

Smithistä tuli syyskuussa 1990 Missourin yliopiston biologisten tieteiden professori.[2] Emeritusprofessoriksi hän jäi vuonna 2015.[6]

Smithin faaginäyttömenetelmä on hyödynnetty monissa erilaisissa sovelluskohteissa lääketieteestä materiaalitieteisiin. Gregory Winter kehitti Smithin menetelmän pohjalta nivelreumaan tarkoitetun adalimumabilääkeaineen. Smith ja Winter sekä Frances Arnold saivat vuonna 2018 Nobelin kemianpalkinnon.[5] Smithin palkintoperusteissa palkinnon motivaatioksi kerrottiin ”peptidien ja vasta-aineiden faaginäyttö”.[1]