George Emil Palade
George Emil Palade (19. marraskuuta 1912 Iași – 7. lokakuuta 2008) oli romanialaissyntyinen yhdysvaltalainen solubiologi.[1][2] Hän jakoi vuoden 1974 Nobelin lääketieteen palkinnon Albert Clauden ja Christian de Duven kanssa soluelinten koostumuksen ja toiminnan tutkimuksen ansiosta.[1][3]
George Emil Palade | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 19. marraskuuta 1912 Iași |
Kuollut | 7. lokakuuta 2008 (95 vuotta) |
Koulutus ja ura | |
Oppilaat | Gheorghe Ghițescu |
Tutkimusalue | Solubiologia |
Palkinnot | Nobelin lääketieteen palkinto (1974) |
Palade syntyi Romaniassa ja sai lääketieteen tohtorin arvon Bukarestista 1940. Hänestä tuli Yhdysvaltain kansalainen vuonna 1952. Hänelle myönnettiin Nobelin palkinnon lisäksi National Medal of Science vuonna 1986.[1]
Palade toimi Yhdysvaltain-aikanaan professorina Rockefeller-instituutissa 1958–1973[3], Yalen yliopiston Medical Schoolissa 1973–1990 sekä Kalifornian yliopistossa San Diegossa vuodesta 1990.[1] Bukarestin kaupunki nimitti hänet kunniakansalaiseksi 12. toukokuuta vuonna 1992.[4]
Lähteet
- Encyclopaedia Britannica (eb.com): George E. Palade (Romanian-born American cell biologist) britannica.com. Viitattu 30.7.2010. (englanniksi)
- Andrew Pollack: George Palade, Nobel Winner for Work Inspiring Modern Cell Biology, Dies at 95 The New York Times. 9.10.2008. Viitattu 30.7.2010. (englanniksi)
- Nobelprize.org: George E. Palade - Autobiography nobelprize.org. Viitattu 30.7.2010. (englanniksi)
- Bukarestin kaupungin sivut pmb.ro. Viitattu 29.10.2013. (romaniaksi)