George de Hevesy
George Charles de Hevesy syntymänimeltään György Hevesy (tunnetaan myös nimellä Georg Karl von Hevesy) (1. elokuuta 1885 Budapest – 5. heinäkuuta 1966 Freiburg im Breisgau) oli unkarilainen fysikaalinen kemisti. Hänelle myönnettiin Nobelin kemianpalkinto vuonna 1943 keksimästään tavasta käyttää radioaktiivisia isotooppeja kemiallisten reaktioiden muun muassa eläinten aineenvaihdunnan tutkimisessa merkkinä reaktiosta.
| George de Hevesy | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. elokuuta 1885 Budapest, Itävalta-Unkari |
| Kuollut | 5. heinäkuuta 1966 (80 vuotta) Freiburg im Breisgau, Länsi-Saksa |
| Kansalaisuus |
 Unkarilainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Freiburgin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Franz Himstedt ja Georg Franz Julius Meyer |
| Instituutti |
Budapestin yliopisto Niels Bohr-instituutti ETH Zürich Freiburgin yliopisto Manchesterin yliopisto Karlsruhen yliopisto |
| Tutkimusalue | kemia |
| Tunnetut työt |
radioaktiiviset merkkiaineet hafnium |
| Palkinnot |
 Nobelin kemianpalkinto (1943) |
Vuonna 1923 de Hevesy löysi alkuaine hafniumin yhdessä Dirk Costerin kanssa.
Kun Saksa miehitti toisessa maailmansodassa Tanskan, de Hevesy liuotti Max von Lauen ja James Franckin kultaiset Nobel-mitalit kuningasveteen estääkseen niitä joutumasta natsien varastamiksi. Hän piilotti liuoksen hyllyyn laboratorioonsa kööpenhaminalaiseen Niels Bohr-instituuttiin. Sodan jälkeen palatessaan laboratorioonsa hän huomasi liuoksen vahingoittumattomaksi ja saosti kullan liuoksesta. Nobel-säätiö valmisti uudet palkinnot uudelleen alkuperäisestä kullasta.
De Hevesy meni naimisiin Pia Riisin kanssa vuonna 1924. He saivat pojan ja kolme tytärtä.
