Georg Theodor Chiewitz
Georg Theodor Policron Chiewitz (äännetään "tšeevits"[1]; 5. lokakuuta 1815 Tukholma, Ruotsi – 28. joulukuuta 1862 Turku, Suomen suuriruhtinaskunta) oli ruotsalaissyntyinen arkkitehti, joka teki uransa pääosin Suomessa. Hän muutti Ruotsista Turkuun vuonna 1851 ja työskenteli Turun ja Porin läänin lääninarkkitehtina vuosina 1852–1860 ja Turun kaupunginarkkitehtina vuodesta 1860 kuolemaansa 1862 asti.[2][3]
Georg Theodor Chiewitz | |
---|---|
Turun ja Porin läänin lääninarkkitehti |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 5. lokakuuta 1815 Tukholma, Ruotsi |
Kuollut | 28. joulukuuta 1862 (47 vuotta) Turku, Suomen suuriruhtinaskunta |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | Arkkitehti |
Ura
Chiewitzit olivat tulleet Ruotsiin 1600-luvulla Puola-Liettuasta.[4] Chiewitz opiskeli tekniikkaa ja valmistui arkkitehdiksi Tukholman taideakatemiasta, minkä jälkeen hän toimi piirtäjänä ja työnvalvojana Nyköping Mekaniska Verkstadissa 1832–1833. Ruotsin laivaston mekaanikkokunnassa hän matkusti muun muassa Kreikkaan kaksi vuotta kestäneellä matkalla. Hän avusti keksijä John Ericssonia Lontoossa 1837–1838 ja tutustui siellä uuteen rautateiden ja siltojen rakennetekniikkaan. Vuonna 1839 hän työskenteli rationalistiteoreetikko ja arkeologi César Dalyn kanssa Pariisissa, mistä hän luultavasti sai vaikutteita myöhempiin rationaalisiin, koristelemattomiin sisätiloihinsa. Vuonna 1840 Chiewitz palasi Tukholmaan, jossa hän toimi rautatie- ja sillanrakentajana sekä Taideakatemian opettajana. Hän ajautui vaikeuksiin yritystoiminnassaan vuonna 1851 viedessään kiskonauloja Saksaan. Vararikon vuoksi hän muutti Suomeen. Hän työskenteli Turussa lääninarkkitehtina 1852–1860. P. J. Gylich erosi Turun kaupunginarkkitehdin virasta vuonna 1859, ja Chiewitz valittiin seuraavana vuonna hänen tilalleen.[3]
Chiewitzin tunnetuimpia töitä on uusgotiikkaa edustava Suomen ritarihuoneen rakennus Helsingissä. Lisäksi hän muun muassa suunnitteli Porin kaupungin uuden, paloturvallisuuteen tähtäävän empireasemakaavan vuonna 1852. Myös huomattava osa Forssan tehdasalueiden vanhemmasta rakennuskannasta sekä Someron kirkko ja Loviisan kirkko ovat Chiewitzin käsialaa.[2][5] Uudessakaupungissa Chiewitz suunnitteli kaupungin asemakaavan sekä uuden kirkon.[6]
Töitä
- Villa Roma, 1850, Ruissalo
- Porin asemakaava, 1852
- Villa Haga, 1853, Ruissalo
- Nuutajärven tehdasalueen asemakaava, 1955, Urjala
- Maarianhaminan asemakaava, 1855
- Uudenkaupungin asemakaava, 1856
- Uudenkaupungin uusi kirkko, 1858–1863
- Riilahden kartanon laajennus, 1850-luvu, Raasepori
- Someron kirkko, 1859
- Keski-Porin kirkko, 1859–1863
- Ruotsalainen teatteri, 1860, Helsinki
- Aittaluodon kruununmakasiini, 1860-luku, Pori
- Suomen Ritarihuone, 1862, Helsinki
- Loviisan raatihuone, 1862
- Loviisan kirkko, 1863–1865
- Karjalan kirkko, 1869, Karjala
- Ravintola Pinellan laajennus, 1870-luku, Turku
- osia Forssan tehdasalueesta
- Wrede-suvun hautakappeli, 1860, Anjala.
Lähteet
- Svenskt biografiskt handlexikon – Chiewitz, Georg Theodor Policron (Runeberg.org) (ruotsiksi)
- Riitta Nikula: ”Theodor Chiewitz ja uusgotiikka”, Suomen arkkitehtuurin ääriviivat, s. 78–80. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-20141-7.
- Ringbom, Sixten: ”Uusgotiikka, teollisuusarkkitehtuuri ja uusrenessanssi”, Suomen taiteen historia keskiajalta nykyaikaan. Helsinki: Schildts, 1998. ISBN 951-50-0920-0.
- Nuutajärven lasitehtaan alue Museoviraston sivuilla
Viitteet
- CG: Chiewitz med rätt uttal. Hwad Behagas? - Bellmanssällskapets medlemsblad, 2016, nro 3-4. Bellmanssällskapet. http://www.bellman.org/HB/HWB_1603.pdf [{{{www}}} Artikkelin verkkoversio].
- Chiewitz, Georg Svenskt biografiskt handlexikon. Runeberg.org. Viitattu 6.12.2009. (ruotsiksi)
- Ringbom s. 153–154
- Theodor Chiewitz – Häme-Wiki www.hamewiki.fi. Viitattu 24.7.2016.
- Museovirasto – Rekisteriportaali – Loviisan kirkko kulttuuriymparisto.nba.fi. Viitattu 24.1.2010.
- Juuti, Ville: Lääninarkkitehti Chiewitz tunnetaan Uudessakaupungissa. Uudenkaupungin Sanomat, 7.4.2011.
Aiheesta muualla
- Valanto, Sirkka: / Chiewitz, Georg Theodor (1815–1862) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 6.6.2003 (päivitetty 15.9.2015). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Chiewitz Suomen elinkeinoelämän keskusarkiston sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Nordisk familjebok (Runeberg.org) (ruotsiksi)