Georg Fredrik Tigerstedt

Georg Fredrik Tigerstedt (17. kesäkuuta 1729 Joroinen – 29. joulukuuta 1790 Rantasalmi) oli Ruotsin armeijan everstiluutnantti ja suomalainen tilanomistaja, joka ryhtyi venäläisten vakoilijaksi ja joutui mestatuksi.

Tigerstedtin vanhemmat olivat Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin Pieksämäen komppanian kapteeni, valtiopäivämies Isak Tigerstedt (1686–1742) ja eversti Georg Fredrik von Brandenburgin ja Anna Elisabeth Aminoffin tytär Lovisa von Brandenburg Joroisista (1708–1787). Avioliitto oli isän toinen. Isoisä oli heprean ja kreikan professori, Turun Akatemian rehtori Ericus Tigerstedt.[1]

Tigerstedt liittyi jo nuorena Savon jalkaväkirykmenttiin ja erosi sieltä everstiluutnantin arvoisena 1783. Tigerstedt omisti Joroisilla Räisälänrannan ja Torstilan kartanot sekä Rantasalmella Pyyvilän kartanon. Kun Ruotsin ja Venäjän välille puhkesi sota 1788 ja venäläiset aloittivat hyökkäyksen Savossa 1789, Tigerstedt ryhtyi yhteistyöhön heidän kanssaan suorittaen vakoilua ja hankkien muonavaroja. Venäläisten lähdettyä perääntymään Tigerstedt joutui lähtemään heidän mukaansa. Hän taisteli Parkumäen taistelun aikana 21. heinäkuuta 1789 venäläisten riveissä, mutta jäi taistelun jälkeen rakuunan vangiksi Qvistilän maatilalla, missä hän oli kätkeytyneenä sianpahnoihin, mutta hänen kannuksensa näkyi rakuunalle.[2]

Venäläisten jättämistä papereista selvisi myös Tigerstedtin aikaisempi yhteistyö venäläisten kanssa. Tigerstedtin toiminnan motiivit olivat taloudellisia, sillä hän oli sopinut venäläisten kanssa saavansa voitokkaan sodan jälkeen koko Rantasalmen pitäjän itselleen palkkioksi palveluksistaan.

Tigerstedt vietiin Vaasaan, jossa Vaasan hovioikeus tuomitsi hänet maanpetoksesta kuolemaan. Hänet mestattiin joulukuussa 1790 Rantasalmella. Kuningas armahti Tigerstedtiä sen verran, että pyöveli ei katkaissut hänen oikeaa kättään; myös Tigerstedtin omaisuus palautettiin hänen leskelleen.

Tigerstedt oli naimisissa kaksi kertaa:

• 1758–1782 rykmentinpastori Daniel Jakobsson Sireliuksen ja Sofia Amalia Dufvingin tyttären Edla Engel Jakobina Sireliuksen (1740–1782) kanssa. Tästä liitosta oli yhdeksän lasta, joista neljä vanhinta eli aikuiseksi: Lovisa Christina Tigerstedt, Sofia Jakobina Tigerstedt, Eva Fredrika Tigerstedt ja Salomon Fredrik Tigerstedt.
• vuodesta 1785 everstiluutnantti Gregori Aminoffin ja Anna Charlotta Tawastin tyttären Brita Sofia Aminoffin (1753–1818) kanssa. Tästä liitosta oli kolme lasta, everstiluutnantit Gregori Fredrik Tigerstedt ja Adolf Fredrik Tigerstedt sekä Fredrika Lovisa Tigerstedt, Gustaf Wrede af Elimän vaimo.