G. F. Stockmann
Heinrich Georg Franz Stockmann (14. tammikuuta 1825 Ritzerau, Preussi – 6. tammikuuta 1906 Bad Kreuznach, Saksa)[3] oli saksalaissyntyinen Helsingissä toiminut liikemies ja kauppias, jonka perustamasta liikkeestä kasvoi Stockmannin pörssiyhtiö.
| Heinrich Georg Franz Stockmann | |
|---|---|
 Muotokuva G. F. Stockmannista vuodelta 1894. |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Franz[1] |
| Syntynyt | 14. tammikuuta 1825 Ritzerau, Preussi |
| Kuollut | 6. tammikuuta 1906 (80 vuotta) Bad Kreuznach, Saksa |
| Arvonimi | kauppaneuvos |
| Muut tiedot | |
| Yritys | Stockmann |
| Asema | Pääjohtaja[2] |
| Tutkinnot | Kauppias[1] |
| Siviilisääty | Naimisissa[1] |
| Puoliso | Betty Dorothea Johanna Stockmann (o.s. Block)[1] |
| Vanhemmat |
Joachim Franz Hermann Stockmann Dorothea Louise Eleonore Stockmann (o.s. Müller)[1] |
| Lapset |
Dorothea Christine Sophie Seidenschnur (Stockmann) Anna Eleonora Stockmann Antonie Auguste Angelika Stockmann Karl Eugen Kristian Stockmann Wilhelm Heinrich Hermann Stockmann Frans Georg Otto Maurits Stockmann + kolme pienenä kuollutta lasta[1] |
| Lempinimet | Franz[1] |
G. F. Stockmann syntyi vuonna 1825 Ritzeraussa lähellä Lyypekkiä, jossa hänen isänsä Joachim Franz Hermann Stockmann toimi metsänhoitajana. Stockmann aloitti kauppiasuransa toimimalla nuoruudessaan siirtomaatavaraliikkeessä (1840–1845) sekä väri- ja kemikaalikaupassa (1845–1851) Lyypekissä ja vuoden ajan Hampurissa (1851–1852). Pyrkiessään ylöspäin työurallaan hän suunnitteli ensin Amerikkaan muuttamista, mutta hän sai paremman työpaikan Suomesta. Stockmann saapui Suomeen vuonna 1852 Nuutajärven lasitehtaan kirjanpitäjäksi ja kassanhoitajaksi.[3]
Lasitehtaan perustaessa tehtaita ja myymälöitä Etelä-Suomeen Stockmannista tuli uuden Helsingin liikkeen hoitaja.[3] Tehtaan puoti avattiin Kauppatorin laidalle Lampan taloon vuonna 1859 ja Stockmann toimi kyseisen puodin esimiehenä. Myymälä toimi alusta asti Stockmannin nimellä ja hän osti sen kokonaan omakseen 1. helmikuuta 1862, jota on jälkeenpäin pidetty Stockmann-yrityksen perustamispäivänä.[4] Hän laajensi pian tavaravalikoimaa lasi- ja puuvillatuotteista astioihin, työkaluihin ja edelleen kaikenlaiseen kulutustavaraan. Myyntituotteita alettiin hankkia ulkomailta ja toiminta laajeni vähittäismyynnistä myös tukkukauppaan. Taloudellisesti vaikeista ajoista huolimatta Stockmannin liike oli 1870-luvun alkupuolella jo Helsingin suurimpia kaupan alan yrityksiä. Keskeisimmäksi toimialaksi tuli rautakauppa – se kannatti nopeasti kasvavassa pääkaupungissa, jossa rakennettiin paljon.[3]
Stockmann oli saanut Suomen kansalaisuuden vuonna 1860 sekä vuotta myöhemmin porvarinoikeudet ja 1880 hänelle myönnettiin kauppaneuvoksen arvonimi.[3] Samana vuonna hänen liikkeensä siirtyi uusiin isompiin tiloihin Kiseleffin taloon Senaatintorin laidalle ja siitä tuli ”mannermainen tavaratalo”.[4] Uutta olivat muun muassa suuret näyteikkunat ja erilliselle kassoille tapahtuva ostosten maksu. 1890-luvulla perustettiin erillinen urheiluosasto sekä oma liike Arabian posliinitehtaan tuotteille ja haarakonttori Kallion kaupunginosaan. Pääliikettä laajennettiin vielä useasti. Vuonna 1902 Stockmann muutti liikkeensä osakeyhtiöksi, jonka toimitusjohtajaksi tuli hän vanhin poikansa Karl Stockmann.[3] Kolmantena osakkaana heidän ohellaan oli toinen poika Frans Stockmann.[4]
Stockmann kuului Helsingin Säästöpankin isännistöön ja 1883–1897 Suomen Yhdyspankin pankkivaliokuntaan.[3]
Lähteet
- Damstén Birger: Kauppahuone Stockmann : viidenkahdeksatta vuoden vaiheet 1862–1937. Tilgmannin kirja- ja kivipaino Helsinki, 1937.
- Kuisma Markku, Finnilä Anna, Keskisaari Teemu, Sarantola-Weiss Minna: Hulluja päiviä, huikeita vuosia. SILTA, 2012. ISBN 978-952-234-086-3.
- Mauranen, Tapani: Kauppaneuvos Georg Franz Stockmann (1825–1906). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2009. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Stockmannin historiaa Stockmann. Viitattu 21.5.2012.