Georg Borgström (maanviljelysneuvos)

Georg Borgström (21. toukokuuta 1842 Helsinki – 2. tammikuuta 1920 Sipoo) oli suomalainen tilanomistaja ja agronomi, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen. Hän toimi Östersundomin kartanon isäntänä vuodesta 1870 alkaen.[1] [2]

Borgströmin isä oli Helsingin vauraimpiin porvareihin kuulunut kauppaneuvos Henrik Borgström ja äiti Carolina Christina Kjemmer. Hänen veljiään olivat kauppaneuvos Johan Leonard Borgström ja kauppaneuvos August Borgström. Borgström opiskeli Stuttgartissa kauppatieteitä, jotka hän joutui kuitenkin keskeyttämään silmäsairauden vuoksi. Myöhemmin hän opiskeli agronomiksi Ruotsissa ja Mustialan maanviljelysopistossa.[1][2]

Ulkomailta palattuaan Borgström työskenteli aluksi isänsä toimistossa ja hoiti hetken isänsä omistamaa Tuurholman kartanoa. Hän osti 1870 leskirouva Sofia Lindforsilta isänsä avustuksella Karlsvikin eli Östersundomin kartanon, josta tuli hänen johtonsa aikana taloudellisesti kannattava. Kartanon maille rakennettiin Borgströmin johdolla uusi päärakennus, mylly, puistoalue ja kauppapuutarha, ja kartano laajensi toimintaansa karjatalouteen. 1920-luvulle tultaessa tilalla työskenteli vakituisesti jo 26 henkeä. Borgström oli kiinnostunut erityisesti siemenjalostuksesta.[1][2]

Borgström oli useita vuosia Söderkullan maanviljelyskoulun johtokunnan puheenjohtajana ja Suomen maalaisten palovakuutusyhdistyksen hallituksen jäsen. Vuonna 1875 Borgström avioitui ruotsalaisen Hilda Hagströmerin kanssa. Heidän poikiaan olivat professori Leonard Borgström, maanviljelysneuvos Erik Borgström ja maanviljelysneuvos Nils Borgström.[1][2]