Georg Asp

Georg August Asp (25. elokuuta 1834 Vaasa – 25. huhtikuuta 1901 Helsinki) oli suomalainen anatomian professori ja voimistelunopetuksen uranuurtaja.

Georg Asp noin vuonna 1866.

Aspin vanhemmat olivat sotatuomari, hovioikeudenneuvos Carl Henrik Asp ja Sofia Wilhelmina Hellgren. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1860, lääketieteen lisensiaatiksi 1865 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1861. Aspin väitöskirjan aihe oli Om missbildningar inom urogenitalapparaten vid klyfning af nedre bukväggen (1865). Vuonna 1867 hän julkaisi tutkimuksen Bidrag till kärn- och hjärtnervernas funktionslärä. Seuraavana vuonna Aspista tuli Helsingin yliopiston fysiologian dosentti ja 1869 anatomian, kun hän oli julkaissut maksan rakennetta koskevan tutkimuksen. Hän tutki myös sylkirauhasten mikroskooppista anatomiaa. Professorin arvo hänelle myönnettiin 1874 ja 1884 hänet nimitettiin yliopiston ensimmäiseksi anatomian professoriksi. Asp oli opettajana kiivas ruotsinmielinen, mikä aiheutti vaikeuksia suomenkielisille opiskelijoille. Hän toimi vaimonsa Mathilda Aspin (1840–1920) kanssa voimistelunopetuksen uranuurtajana Suomessa ja johti tämän kanssa Helsingissä sinne perustamaansa voimisteluopistoa 1868–1871. Siellä opetettiin myös naispuolisia voimistelunopettajiksi aikovia. Vuonna 1874 hän perusti vielä erillisen lääkintävoimistelulaitoksen.

Aspin ja hänen puolisonsa (1865) Mathilda o.s. Wetterhofin poikia olivat kuvanveistäjä, taidemaalari ja monilahjakkuus Sigurd Wettenhovi-Aspa (1870–1946), insinööri ja arkkitehti Bertel Asp (1873–1936) sekä valtiotieteen tohtori, kauppakoulun johtaja ja päätoimittaja Thore Asp (1875–1947).