Geopark

Geopark on kesäkuussa 2000 perustettu ainutlaatuisten geologisten kohteiden eli ”geopuistojen” kansainvälinen verkosto. Se on tarkoitettu jakamaan kokemuksia ja parhaita käytäntöjä luonnontieteiden opetuksesta, geologisen perinnön suojelusta, geoturismista ja kestävästä kehityksestä. Unescon yleiskokous hyväksyi 17. marraskuuta 2015 International Geoparks and Gesosciences -ohjelman perustamisen, jolla Geopark-verkosto siirtyi osaksi Unescon toimintaa.

Geopark-verkostoon kuuluva alue Kiinassa.
Copper Coast Geoparkin rantakallioita Irlannissa.

Huhtikuussa 2021 UNESCON maailmanlaajuiseen Geopark-verkostoon kuuluu 169 kohdetta 44:ssä maassa. Pohjoismaissa näistä kohteista on yhdeksän, ja niistä kolme Suomessa: Rokua, Lauhanvuori-Hämeenkangas ja Saimaa Geopark.[1]

Verkoston toiminta

Unesco Global Geoparks -verkosto järjestää joka toinen vuosi kansainvälisen konferenssin.

Euroopan Geopark-verkosto järjestää vuosittain kaikille kiinnostuneille avoimen konferenssin. Konferenssissa esitellään verkoston kohteiden toimintaa ja uusia verkostoon pyrkiviä kohteita. Euroopan Geopark-verkostolla on lisäksi oma vuosittain ilmestyvä lehti ja verkkosivut. Toukokuun viimeisellä viikolla vietetään kaikissa Euroopan Geopark-kohteissa Geopark-viikkoa, jonka aikana esitellään kussakin kohteessa sen toimintaa ja kohteita.

Verkoston jäsenet valitsevat jätettyjen hakemusten perusteella uudet Geopark-kohteet vuosittain pidettävässä kokouksessa. Geopark-kohteelta vaaditaan kansainvälisesti arvokkaan geologisen perinnön lisäksi kulttuurin ja elävän luonnon arvoja sekä aktiivista toimintaa paikallisyhteisönsä hyväksi. Geopark-verkoston jäsenalueet arvioidaan uudelleen neljän vuoden välein, mikäli alue ei enää täytä verkoston kriteerejä se voi menettää jäsenyytensä.

Geopark-verkoston tavoitteena on, että kaikissa maissa, joissa sillä on jäsenalueita, olisi myös kansallinen Geopark-toimikunta. Suomen Geopark-toimikunta on perustettu maaliskuussa 2013. Suomen Geopark-toimikunnan muodostavat Geologian tutkimuskeskuksen, Ympäristöministeriön, Metsähallituksen luontopalveluiden, VisitFinlandin, Rokua Geoparkin, Lauhanvuori - Hämeenkangas Geoparkin sekä Saimaa Geoparkin edustajat. Toimikunnassa on lisäksi Suomen Unesco-toimikunnan edustus.[2] Toimikuntien tehtävänä on ohjata Geopark-toiminnan kehittymistä ja tarjota neuvontaa uusille jäseniksi pyrkiville alueille.

Pohjoismaissa

Tanskassa sijaitsevat Odsherred ja Vestjylland; Islannissa Katla ja Reykjanes; ja Norjassa Gea Norvegica, Magma sekä Trollfjell.[1]

Suomalaiset Geopark-kohteet

Rokua
Lauhanvuori
Hämeenkangas
Saimaa
Suomen Geoparkit

Suomen ensimmäinen Unesco Global Geopark[3] on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueella sijaitseva Rokua Geopark. Rokua Geopark koostuu Rokuan harju- ja dyynialueesta, Oulujokilaaksosta sekä Oulujärvestä. Rokua Geoparkin teema on jääkausi, jonka jäljet ovat alueella erinomaisen havainnollisesti nähtävissä. Rokua Geopark on maailman pohjoisin Geopark. Rokua Geoparkin hallinnoinnista vastaavat yhteisesti Utajärven, Muhoksen ja Vaalan kunnat, Rokuan Terveys- ja Kuntouttamissäätiö sekä Metsähallitus. Rokuan jäsenyyshakemus hyväksyttiin lokakuun 1. päivänä 2010.

Heinäkuussa 2020 uutisoitiin, että Lauhanvuori-Hämeenkangas on hyväksytty Geopark-verkostoon.[4]

Kolmanneksi suomalaiseksi geoparkiksi hyväksyttiin Saimaa Geopark huhtikuussa 2021. Geopark toimii Saimaalla Etelä-Savossa ja -Karjalassa kahdeksan kunnan alueella.[5][6]

Salpausselkä Geopark hyväksyttiin joukkoon 13. huhtikuuta 2022[7]. Salpausselkä Geopark koostuu Lahden, Hollolan, Asikkalan, Heinolan, Sysmän ja Padasjoen kuntien alueista[7]. Alueella sijaitsevat esimerkiksi Päijänteen kansallispuisto, Tiirismaan alue, Kelvenne, Pulkkilanharju, Paistjärven suojelualue, Kammiovuori, Vesijaon luonnonpuisto, Koreakoivu ja Kutajärvi [7] [8].

Suomessa on meneillään useita projekteja, jotka tähtäävät Geopark-jäsenyyteen. Projekteja ovat muun muassa Karelia Geopark [9] sekä Lappajärvi Geopark. [10][11]

Lähteet
  1. List | United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization www.unesco.org. Viitattu 4.8.2020.
  2. Geopark-verkostot Lauhanvuori - Hämeenkangas Geopark. Viitattu 13.12.2021.
  3. Jäsenet
  4. Niemistö, Elina: Suomeen on syntynyt toinen Unescon Geopark – Lauhanvuori-Hämeenkangas hyväksyttiin maailmanlaajuiseen geologisesti ainutlaatuisten kohteiden verkostoon Yle Uutiset. Viitattu 9.7.2020.
  5. Geokohteet Saimaa Geopark. Arkistoitu 22.4.2021. Viitattu 22.4.2021.
  6. Saimaa Geopark sai Unesco Global Geopark -statuksen Puumala-lehti. 22.4.2021. Viitattu 22.4.2021.
  7. Salpausselän jääkauden muovaamat maisemat saivat Unesco Geopark -statuksen Yle Uutiset. 13.4.2022. Viitattu 9.1.2023.
  8. Geoparkit Luontoon.fi. Viitattu 9.1.2023.
  9. Geopark-projekti etsii rahaa ja toimijoita Karjalainen. 11.5.2015. Viitattu 28.1.2019.
  10. Lappajärven Geopark uuteen selvitykseen Yle.fi. 7.11.2018. Viitattu 28.1.2019.
  11. Lake Lappajärvi – Europe’s largest crater lake European Network for Rural Development. 2017. Viitattu 28.1.2019.

    Kirjallisuutta
    • Zouros, N. (toim.): European Geoparks. Natural History Museum of the Lesvos Petrified Forest. Greece. ISBN 978-960-7646-91-0

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.