Gent–Wevelgem

Gent–Wevelgem
	; Vuoden 2014 reitti
Tiedot
Ajankohta	maaliskuun loppu, huhtikuun alku
Alue	Flanderi, Belgia
Paikalliset nimet	Gent–Wevelgem (hollanniksi)
Laji	maantie
Tyyppi	yksipäiväinen klassikko
Historia
Ensimmäinen	1934
Kilpailuja yht.	85 (vuoden 2023 jälkeen)
Ensimmäinen voittaja	Gustave Van Bell
Eniten voittoja	3 kertaa:; Robert Van Eenaeme; Rik Van Looy; Eddy Merckx; Mario Cipollini; Tom Boonen; Peter Sagan
Viimeisin voittaja	Christophe Laporte
	Infobox OK

Gent–Wevelgem on Belgiassa vuosittain järjestettävä yksipäiväinen maantiepyöräilyn ammattilaiskilpailu. Kilpailu kuuluu kevään klassikoihin. Se on ajettu perinteisesti huhtikuun alussa Flanderin ympäriajon ja Pariisi–Roubaix-kilpailun välissä. Vuodesta 2010 ajankohta on ollut kuitenkin maaliskuun lopulla, viikko ennen Flanderin ympäriajoa.[1] Gent–Wevelgem järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1934, ja sitä nimitetään usein sprinttereiden klassikoksi kilpailun tasaisen lopun johdosta.

Nimestään huolimatta kilpailu ei ole alkanut Gentistä vuoden 2004 jälkeen. Lähtö tapahtuu yleensä Deinzen torilta, josta reitti kulkee länteen kohti Belgian rannikkoa. Tämän jälkeen reitti kääntyy etelään kohti Ranskan rajaa ja Montebergiä ja Kemmelbergiä, ennen kuin reitti kääntyy kohti Wevelgemiä.

Gent–Wevelgemin sijoittuminen alkukauteen tarkoittaa usein ajajien kannalta vaativia olosuhteita, ja kilpailun aikaan onkin usein sateinen ja tuulinen sää. Kilpailu kuuluu UCI World Touriin.

Eniten voittoja kilpailussa on belgialaisilla ajajilla, yhteensä 47. Eniten voittoja yksittäisistä ajajista ovat saaneet Robert Van Eenaeme, Rik Van Looy, Eddy Merckx, Mario Cipollini, Tom Boonen ja Peter Sagan, jotka kukin ovat voittaneet kilpailun kolmesti.

Vuodesta 2012 alkaen on ajettu myös naisten Gent–Wevelgem samana päivänä miesten kilpailun kanssa. Kilpailu ajetaan noin 115 kilometrin reitillä Ieperistä Wevelgemiin. Se on kuulunut naisten World Touriin vuodesta 2016 alkaen. Suomen Lotta Lepistö voitti kilpailun 2017.[2]

Reitin historia

Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1934, ja se oli aluksi tarkoitettu junioreille. Myös seuraavana vuonna kilpailu oli nuorille, ja sen reitti kulki Flaamin Ardennien läpi Kwaremontin, Kluisbergin ja Tiegembergin nousujen kautta. Vuosina 1936–1939 kilpailu avattiin amatööreille, ja se kulki Gentistä Kortrijkiin ja kierteli paikallisia teitä.

Toisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1945, Gent–Wevelgemistä tuli ammattilaiskilpailu. Kilpailun reitti uudistettiin täysin, ja se kulki Flaamin Arddennien läpi Vewelgemiin, jonka jälkeen se teki lenkin Flaamin mäkien kautta. Edelareberg, Hoppenberg, Kwaremont, Zwarteberg ja Rodeberg olivat reitin varrella sijainneita nousuja. Vuosina 1947 ja 1948 reitti seurasi rannikkoa.

Vuosina 1949–1954 Flaamin Ardennit (Calvarieberg ja Kwaremont) olivat jälleen mukana reitillä. Lisäksi reittiin kuuluivat Hevellandin nousut (Rodeberg, Vidaigneberg ja Mesenin nousu). Vuonna 1955 reitille lisättiin Kluisberg ja Kemmelberg. Tie Kemmelbergille oli vielä päällystämätön. Vuonna 1956 lisättiin Eikenberg.

Vuonna 1957 Flanderin ympäriajo, Omloop Het Nieuwsblad ja Gent–Wevelgem yhdistettiin, ja kilpailijat kamppailivat kokonaiskilpailusta. Reitille lisättiin Ranskan Flanderin nousut (Musta vuori, Catsberg, Kite Mountain ja Kasselberg) Kemmelbergin nousun edelle. Vuonna 1958 Ranskan puoleisia nousuja ei ollut mukana, sillä rajan ylittämiseen liittyi liian paljon hallinnollista työtä.

Yhdistelmäkilpailu lopetettiin vuonna 1960 kilpailujen ajoittamista koskevien erimielisyyksien vuoksi. Seuraavana vuonna kilpailu järjestettiin kaksipäiväisenä.

Vuosina 1962–1976 reitti kulki pitkin rannikkoa kohti mäkisempää aluetta. Kilpailun reitti vaihteli hieman vuosittain, mutta Rodenbergin, Vidaignebergin ja Kemmelbergin nousut olivat aina mukana.

Vuonna 1977 kilpailun reitti muuttui jälleen merkittävästi, ja siihen sisällytettiin yhteensä 11 isoa nousua. Vuonna 1996 kilpailun reitti palautettiin vuotta 1977 edeltäneeksi.

Miesten kilpailun voittajat

1934 – Gustave Van Bell
1935 – Albert Depreitre
1936 – Robert Van Eenaeme
1937 – Robert Van Eenaeme
1938 – Hubert Godart
1939 – André Declerck
1945 – Robert Van Eenaeme
1946 – Ernest Sterckx
1947 – Maurice Desimpelaere
1948 – Valère Ollivier
1949 – Marcel Kint
1950 – Briek Schotte
1951 – André Rosseel
1952 – Raymond Impanis
1953 – Raymond Impanis
1954 – Rolf Graf
1955 – Briek Schotte
1956 – Rik Van Looy
1957 – Rik Van Looy
1958 – Noel Fore
1959 – Léon Van Daele
1960 – Frans Aerenhouts
1961 – Frans Aerenhouts
1962 – Rik Van Looy
1963 – Benoni Beheyt
1964 – Jacques Anquetil
1965 – Noel De Pauw
1966 – Herman Van Springel
1967 – Eddy Merckx
1968 – Walter Godefroot
1969 – Willy Vekemans
1970 – Eddy Merckx
1971 – Georges Pintens
1972 – Roger Swerts
1973 – Eddy Merckx
1974 – Barry Hoban
1975 – Freddy Maertens
1976 – Freddy Maertens
1977 – Bernard Hinault
1978 – Ferdi Van Den Haute
1979 – Francesco Moser

1980 – Henk Lubberding
1981 – Jan Raas
1982 – Frank Hoste
1983 – Leo van Vliet
1984 – Guido Bontempi
1985 – Eric Vanderaerden
1986 – Guido Bontempi
1987 – Teun van Vliet
1988 – Seán Kelly
1989 – Gerrit Solleveld
1990 – Herman Frison
1991 – Djamolidine Abdoujaparov
1992 – Mario Cipollini
1993 – Mario Cipollini
1994 – Wilfried Peeters
1995 – Lars Michaelsen
1996 – Tom Steels
1997 – Philippe Gaumont
1998 – Frank Vandenbroucke
1999 – Tom Steels
2000 – Geert Van Bondt
2001 – George Hincapie
2002 – Mario Cipollini
2003 – Andreas Klier
2004 – Tom Boonen
2005 – Nico Mattan
2006 – Thor Hushovd
2007 – Marcus Burghardt
2008 – Óscar Freire
2009 – Edvald Boasson Hagen
2010 – Bernhard Eisel
2011 – Tom Boonen
2012 – Tom Boonen
2013 – Peter Sagan
2014 – John Degenkolb
2015 – Luca Paolini
2016 – Peter Sagan
2017 – Greg Van Avermaet
2018 – Peter Sagan
2019 – Alexander Kristoff

2020 – Mads Pedersen
2021 – Wout van Aert
2022 – Biniam Girmay
2023 – Christophe Laporte

Naisten kilpailun voittajat

Lähde: Cycling Archives[2]

2012 – Lizzie Armitstead
2013 – Kirsten Wild
2014 – Lauren Hall
2015 – Floortje Mackaij
2016 – Chantal Blaak
2017 – Lotta Lepistö
2018 – Marta Bastianelli
2019 – Kirsten Wild
2020 – Jolien D'Hoore
2021 – Marianne Vos
2022 – Elisa Balsamo
2023 – Marleen Reusser

Lähteet

Tulokset Memoire du Cyclisme -tietokannassa (ranskaksi)
Tulokset Cycling Archives -sivustolla (englanniksi)

Viitteet

Gent–Wevelgem 2011 cyclingnews.com. 27.3.2011. Arkistoitu 16.9.2011. Viitattu 25.3.2012. (englanniksi)(Arkistoitu linkki)
Gent - Wevelgem (F) cyclingarchives.com. Viitattu 28.3.2016. (englanniksi)

UCI World Tour

Kaudet	2009 • 2010 • 2011 • 2012 • 2013 • 2014 • 2015 • 2016 • 2017 • 2018 • 2019 • 2020 • 2021

Kilpailut

Tour Down Under • Pariisi–Nizza • Tirreno–Adriatico • Milano – San Remo • Katalonian ympäriajo • E3 Prijs Vlaanderen • Gent–Wevelgem • Flanderin ympäriajo • Baskimaan ympäriajo • Pariisi–Roubaix • Amstel Gold Race • La Flèche Wallonne • Liège–Bastogne–Liège • Tour de Romandie • Italian ympäriajo • Critérium du Dauphiné • Sveitsin ympäriajo • Ranskan ympäriajo • Puolan ympäriajo • Eneco Tour • Clásica de San Sebastián • Espanjan ympäriajo • Vattenfall Cyclassics • GP Ouest-France • Grand Prix Cycliste de Québec • Grand Prix Cycliste de Montréal • Lombardian ympäriajo

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Gent–Wevelgem 2011 cyclingnews.com. 27.3.2011. Arkistoitu 16.9.2011. Viitattu 25.3.2012. (englanniksi)(Arkistoitu linkki)

[ca-2] Gent - Wevelgem (F) cyclingarchives.com. Viitattu 28.3.2016. (englanniksi)