Genoveva

Genoveva, Brabantin herttuatar, on Saksan ja Ranskan kansankirjallisuudessa esiintyvä taruhenkilö. Hänen puolisonsa oli Trierissä sijainneen Hohensimmernin linnan linnakreivi Siegfried. Hänen sanotaan eläneen 700-luvulla. Tarinan mukaan kreivin hovimestari Golo koetti vietellä Genovevaa ja syytti tätä valheellisesti aviorikoksesta. Genoveva tuomittiin kuolemaan, mutta hän pelastui, kun palvelija, jonka oli pantava tuomio täytäntöön, tunsi sääliä häntä kohtaan ja jätti hänet erämaahan Ardennien metsään. Genoveva elätti eräässä luolassa kuusi vuotta itseään ja siellä synnyttämäänsä poikaa naarashirven maidolla, kunnes hänen viattomuudestaan varmistunut miehensä löysi hänet metsästysretkellä ja vei takaisin linnaan.[1][2]

Tarinan alkuperästä on erimielisyyttä. Hahmo esiintyy ranskan- ja saksankielisessä kansankirjallisuudessa 1400-luvulta alkaen. Myöhemmin aihetta ovat käsitelleet useat kirjailijat, kuten Ludwig Tieck, Friedrich Hebbel[1] ja säveltäjät, kuten Robert Schumann,[2] sekä kirjailija Christoph von Schmid, jonka Genoveva on suomennettu useita kertoja.[3]