Geneve (kantoni)
Geneven tasavalta ja kantoni (ransk. République et Canton de Genève) on yksi Sveitsin 26 kantonista. Geneven kantoni, erityisesti Geneven kaupunki ja sen lähikunnat, on tunnettu monien kansainvälisten järjestöjen päämajoista. Kantoni on Sveitsin kantoneista pinta-alaltaan kuudenneksi pienin[1] ja väestömäärältään kuudenneksi suurin[2].
| Geneven kantoni République et Canton de Genève |
|
|---|---|
 Kantonin pääkaupunki Geneve sijaitsee Genevenjärven rannalla. |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Kantoni sijaitsee Lounais-Sveitsissä. |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Sveitsi |
| Kuntia | 45 |
| Valaliiton jäseneksi | 1815 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Geneve |
| Pinta-ala | 282,31[1] km² (21.) |
| – maa | 245,74[1] km² |
| – sisävesi | Genevenjärvi: 36,57[1] km² |
| Väkiluku (31.12.2019) (vakinaiset asukkaat) | 504 128[2] (6.) |
| – väestötiheys | 1 788[2][1] as./km² |
| Kielet |
ranska 81 % englanti 12 % (2017)[3] |
| Uskonnot |
katolisuus 32 % reformoitu kirkko 9 % (2017)[3] |
| BKT (2015, alustava) | 47 mrd. Sfr (4.)[4] |
| – asukasta kohti | 98 000 Sfr (3.)[5] |
| Lyhenteet | |
| – rekisterikilven tunnus | GE |
| Kantonin internetsivut | |
Historia
Geneve oli kalvinistisen uskonpuhdistuksen keskus, ja alue on perinteisesti ollut protestanttista seutua. 1950-luvulta katolisten määrä on kasvanut ja nykyisin he ovat kantonissa suurin uskonnollinen ryhmä.[6]
Geneve oli Sveitsin valtioliiton liittolainen vuodesta 1584. Helvetian tasavallan aikana (1798–1803) ja sen jälkeen aina vuoteen 1815, Geneve ei kuulunut Sveitsiin vaan Ranskaan. Kantoni liittyi Sveitsiin 1815.[6]
Nykyisen laajuinen alue Genevestä muodostui 1810-luvulla, kun Geneve sai Pariisin rauhassa vuonna 1815 muun muassa Versoix’n ja Meyrinin alueet. Vuonna 1816 tehdyn Torinon sopimuksen mukaan Sveitsi – ja Geneven kantoni – laajeni Rhônejoen eteläpuolella ja Genevenjärven itäpuolella aiemmin Sardinian kuningaskuntaan kuuluneilla alueilla.[6]
Sijainti
Geneven kantoni on maan läntisin kantoni, joka sijaitsee Genevejärven länsipään ympärillä ja sen laskujoen, Rhônen sekä Rhônen sivujoen Arven varrella. Ranskan ympäröi kantonia kaikilla muilla suunnilla paitsi pohjoisessa, jossa se rajoittuu Vaud’n kantoniin.
Hallinto
Kantonin hallitus, Conseil d'Etat (suom. valtioneuvosto), on seitsenjäseninen. Parlamentissa, ranskaksi Grand Conseilissa (suom. suuri neuvosto), on sata jäsentä.
Kunnat
Kantoni koostuu 45 kunnasta (vuodesta 1960 alkaen). Kantonin kaupungit eli yli 10 000 asukkaan kunnat ovat:[2]
|
|
Väestö
Kantoni on ranskankielinen: 81 prosenttia asukkaista käyttää ranskaa pääkielenään (vuonna 2017). Kantonin suurin uskontokunta on katoliset, joita oli 32 prosenttia asukkaista vuonna 2017.[3]
Vuoden 2019 lopussa kantonin vakinaisista asukkaista 40 prosenttia oli ulkomaalaisia. Osuus on maan suurin.[2]
Talous
Kantonin työpaikoista 86 prosenttia oli vuonna 2017 palvelusektorilla. Teollisuudessa oli 13 prosenttia ja alkutuotannossa (maataloudessa) noin 0,5 prosenttia työpaikoista.[3]
Matkailu
Matkailu on merkittävä elinkeino: matkailijoiden yöpymisten määrä hotelleissa ja muissa matkailuyrityksissä oli vuonna 2017 noin 3,1 miljoonaa.[3]
Liikenne
Geneve on lounaisen Sveitsin liikenteen solmupiste. Geneven kansainvälinen lentoasema palvelee koko lounaista Sveitsiä sekä lähialueita Ranskan puolella.
Sveitsin moottoritie A1 alkaa Sveitsin ja Ranskan rajalta ja kulkee Genevenjärven pohjoisrantaa kantonin halki Vaud’hon. Moottoritie A1 jatkuu Ranskassa moottoritienä A41 etelään. Ranskan moottoritie A40 kulkee kantonin etelärajalla.
Lounaisen Sveitsin päärata alkaa Genevestä kulkien kantonin halki Lausanneen ja haarautuen edelleen Brigiin, Berniin ja Yverdon-les-Bainsiin. Lisäksi Geneve on Ranskan valtiollisen rautatieyhtiön SNCF:n rataverkon asema ja TGV-junaliikenteen pääasemia.
Genevenjärvellä on ympäri vuoden reittilaivaliikennettä.[7]
Lähteet
- National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Köniz, Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)
Viitteet
- Arealstatistik Land Cover - Gemeinden nach 27 Grundkategorien (Excel) Arealstatistik 2004/09. 24.11.2016. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 30.3.2018. (saksaksi), (ranskaksi)
- Ständige Wohnbevölkerung nach Alter, Kanton, Bezirk und Gemeinde, 2010-2019 (Excel) 27.8.2020. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 29.8.2020. (saksaksi)
- Bundesamt für Statistik > Statistiken finden > Regionalstatistik > Regionale Porträts und Kennzahlen > Kantonsporträts > Genf (Tilastotietoja kantoneista) 2019. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 1.1.2020. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (englanniksi)
- Bruttoinlandsprodukt (BIP) nach Grossregion und Kanton 4.12.2017. Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 5.12.2017. (saksaksi)
- Kantonales Bruttoinlandsprodukt (BIP) pro Einwohner 4.12.2017. Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 5.12.2017. (saksaksi)
- Piguet, Martine et al.: Genf (Kanton) (Sveitsin historiallisen tietosanakirjan web-sivut) Historisches Lexikon der Schweiz (HLS). 20.7.2015. Bern: Stiftung HLS. Viitattu 6.11.2016. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
- Offizielles Kursbuch (Genevenjärven laivaliikenteen aikataulut 3150-3163) fahrplanfelder.ch. Viitattu 30.3.2018. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)
